Pelitutkimuksen päivä 2022

Pitkän tauon jälkeen pääsemme jälleen järjestämään Pelitutkimuksen päivän kasvokkain!

Vuoden 2022 Pelitutkimuksen päivä järjestetään torstaina 12.5. Helsingin yliopistolla, yhteistyössä HY:n HeGRiC-pelitutkimuskollektiivin kanssa. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille kiinnostuneille. Voit ilmoittautua mukaan osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/2221EBD65F63131C.

Tapahtumassa julkistetaan myös vuoden 2022 pelialan opinnäytetyökilpailun voittajat. Tapahtuman jälkeen pidetään Pelitutkimuksen seuran kevätkokous.

Pelitutkimuksen päivä järjestetään osoitteessa Unioninkatu 38, sali F211. Kulku tilaan tapahtuu sisäpihan kautta. Tila soveltuu liikuntarajoitteisille.

Ohjelma

12.15-12.20    Suomen pelitutkimuksen seuran puheenjohtajan tervehdys

12.20-12.30    HeGRiCin esittely

12.30-13.00    Video games, gaming and game development in India. Xenia Zeiler, Helsingin yliopisto

13.00-13.30    The N-Gage as cultural heritage – an exhibition project about Nokia’s failed gaming console. Niklas Nylund, Suomen pelimuseo

13.30-14.00     Kahvitauko

14.00-14.50     Pelialan opinnäytekilpailun voittajien julkistus

14.50-15.00     Tiedotukset ja loppusanat

15.00               Tilaisuuden päätös

15.10               Suomen pelitutkimuksen seuran kevätkokous

Kutsuvieraat

Xenia Zeiler is Professor of South Asian Studies at the Department of Cultures, Faculty of Arts, University of Helsinki. Her research and teaching are situated at the intersection of digital media, culture, and society, specifically as related to India and the global Indian community. Her research foci are video games and gaming in India, digital religion (especially Hinduism), global Hinduism, and Tantric traditions. She also researches and teaches aspects of (Global) Digital Humanities and popular culture, especially as related to India.

In her talk, professor Xeiler discusses video games in India. The gaming landscapes in India are increasingly complex and include both international and Indian productions. In the latter, we find innovative developments from especially indie companies that use Indian cultural heritage (e.g., historical/religious references, music, dance, architecture, dress styles elements) in especially narrative and aesthetics, thus very consciously setting their games apart from dominant ’Western’ games. With this, India has charted a highly interesting and distinctive path in the experimentation with the potential of video games which currently is done by game developers globally.

Niklas Nylund is a museum researcher and curator working for the Finnish Museum of Games in Tampere, Finland. His PhD Game Heritage: Digital Games in Museum Collections and Exhibitions (2020) deals with the heritagization of games in museums and hobbyist heritage communities. His other research interests include game preservation, game history, exhibition design and questions of cultural heritage and inclusivity.

In his talk, Nylund explores the process of turning the conflicting discourses of the Nokia N-Gage handheld game console into an exhibition for the Finnish Museum of Games. The heritagization of the N-Gage is of concern to numerous stakeholders, but there is also a critical need for distance and reflexivity. The exhibition project is thus part of a discursive shift from corporate interests to a broader cultural understanding of the importance of the N-Gage.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2022 kirjoituskutsu

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, DOAJ:n listaama avoin suomenkielinen tiedejulkaisu, joka on sijoitettu TSV:n julkaisufoorumissa luokkaan 1. Vuosikirjaa julkaisee Suomen Pelitutkimuksen seura, eikä se kerää kirjoittajilta maksuja.

Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa julkaistaan kuitenkin myös muita kuin digitaalisia pelejä käsitteleviä tekstejä.

Sopivia aiheita ovat esimerkiksi pelit, niiden pelaajat, pelien kehittäminen tai muu peleihin tai leikkiin liittyvä ilmiö. Työ voi olla teoreettista, empiiristä, soveltavaa tai suunnittelututkimusta. Aiemmin vuosikirjassa on julkaistu tekstejä mm. pelijournalismista, simulaatioista, pelihistoriasta, pelaajien kansallisista eroista, verkkoroolipeleistä ja pelaajien ruokakulttuurista.

Vuosikirjassa julkaistaan

  • tutkimusartikkeleita
  • katsauksia
  • esseitä
  • arvosteluja
  • lektioita (tarvittaessa suomeksi käännettynä)
  • muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä

Tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin; muut tekstit arvioi vuosikirjan toimituskunta.

Käsikirjoitusten tulee noudattaa Pelitutkimuksen vuosikirjan ohjeistusta. Tekstit, jotka eivät noudata ohjeistusta, palautetaan korjattaviksi kirjoittajille.

Tekstien käsikirjoituksia voi lähettää vuosikirjan julkaisujärjestelmän kautta. Aikaraja riippuu tekstityypistä:

  • Artikkelit: 29.4.
  • Katsaukset ja esseet: 31.5.
  • Arvostelut: 15.9.
  • Lektiot: 31.10.

Jos haluat julkaista jonkin muun tekstin Pelitutkimuksen vuosikirjassa, ole yhteydessä päätoimittajaan.

Parhain terveisin toimituskunnan puolesta,

vuosikirjan päätoimittaja Jonne Arjoranta

Pelitutkimuksen vuosikirja 2021 on julkaistu

https://pelitutkimus.journal.fi/issue/view/7755

Tämä kolmastoista Pelitutkimuksen vuosikirja on ensimmäinen, joka on julkaistu suomalaisia tiedelehtiä yhteen kokoavalla Journal.fi-alustalla. Muutos tehtiin kahdesta syystä: se selkeyttää toimitusprosesseja ja helpottaa suomenkielisen pelitutkimuksen löytymistä, kun se julkaistaan samassa paikassa monen muun suomalaisen tiedejulkaisun kanssa.

Vuoden 2021 vuosikirja koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, kahdesta katsausartikkelista, yhdestä esseestä, kahdesta arviosta sekä neljästä lektiosta.

Artikkelit

Suomalainen peliteollisuus ja mobiilipelit Pelit-lehdessä vuosina 1992–2014
Joni-Tatu Rannanpiha, Heikki Tyni, Olli Sotamaa

Brexit Football Manager -peleissä: Urheiluvideopeli simuloimassa politiikkaa?
Jerkko Holmi

Valmiuksia tulevaisuuden työelämään simulaatiopelioppimisen kautta
Kirsi Lainema, Timo Lainema

Katsaukset

Pelataanko babkaa? Naudanluisia pelinappuloita keskiaikaisesta Turusta
Auli Bläuer, Sonja Hukantaival, Riikka Saarinen, Maarit Hirvilammi, Tanja Ratilainen

Kellarista parrasvaloihin: Kuinka striimaaminen on uusi tapa pelata pöytäroolipelejä
Dan Santamäki

Esseet

God of War: Jumalten luonto
Eetu Heikkinen

Arviot

Ambient Play
Hanna Järvenpää

Videopelien historia Ranskassa
Louis Clerc

Lektiot

Ilmaispelit ansaitsevat arvostusta ja kriittistä tarkastelua
Kati Alha

Vanhat tavat tietää, uudet tavat pelata: Pelinkehitystapahtumien potentiaali saamelaiskulttuurin voimaannuttamisessa
Outi Laiti

Pelien kulttuuriperintöä vaalittava harrastajien ja museoiden yhteistyössä
Niklas Nylund

Pelien joukkorahoituksen tuotantologiikka
Heikki Tyni

Suomen pelitutkimuksen seuran syyskokous 2021

Tervetuloa keskustelemaan pelitutkimuksen uusista tuulista ja osallistumaan Suomen pelitutkimuksen seuran syyskokoukseen perjantaina 12. marraskuuta! 

Verkossa järjestettävä iltapäivä tarjoaa välähdyksen Suomessa tehtävän pelitutkimuksen ajankohtaisiin ilmiöihin. Ohjelma koostetaan 5-10 minuutin mittaisista vapaamuotoisista esityksistä. Jos sinulla tai tutkimusryhmälläsi on suunnitteilla tai meneillään oleva hanke, tai haluat(te) nostaa esiin jo päättyneen hankkeen lopputuloksia, lähetä 15.10. mennessä muutaman lauseen luonnehdinta seuran puheenjohtajalle osoitteeseen marko.siitonen@jyu.fi.

Varaa aika kalenteriisi jo nyt!

Pelitutkimuksen iltapäivän alustava ohjelma:

12:15-13:15 Katsauksia pelitutkimukseen

tauko

13:30-14:30 (arvio) Seuran syyskokous 

Kokouksen jälkeen, viikon lopuksi, on aikaa pelailla hieman yhdessä:)

Kokouksen Zoom-linkki:

Nov 12, 2021 12:15 PM Helsinki

https://jyufi.zoom.us/j/64940570577

Suomen pelitutkimuksen seura on perustanut avoimen sähköpostilistan

Tervetuloa Suomen pelitutkimuksen seuran sähköpostilistalle! Lista on kaikille avoin, ja sitä ylläpitää Suomen pelitutkimuksen seura ry. Lista toimii ensisijaisesti pelitutkimukseen ja pelikulttuureihin liittyvänä tiedotuskanavana erilaisille aiheen parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille tahoille. Listalle voi liittyä täällä: https://lists.tuni.fi/mailman/listinfo/pelitutkimuksenseura

Listan toimintaperiaate on yksinkertainen: kun lähetät sähköpostin osoitteeseen pelitutkimuksenseura@lists.tuni.fi, se jaetaan kaikille listan jäsenille. 

Ohjeita listan käytöstä:

  • Lista on tarkoitettu ensisijaisesti tiedotukseen, ei keskusteluun. Kun vastaat johonkin listalle tulevaan viestiin, tarkista aina ensin, oletko vastaamassa lähettäjälle vai koko listalle. Viesteissä kannattaa käyttää omaa harkintaa: esimerkiksi kysymys tapahtuman esteettömyydestä on relevantti monelle muullekin, “ok, kiitos tiedosta” taas ei.
  • Kaikki listan viestit käyvät läpi ennakkomoderoinnin. Vaikka tämä pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti, viestin jakelussa on aina jonkinlainen viive. Mikäli viestisi ei heti ilmesty listalle, kyse on todennäköisesti tästä. Tämä viive kannattaa huomioida myös asioista tiedotettaessa, eli esimerkiksi tapahtumista tiedottamista ei kannata jättää viime tinkaan.
  • Listalla on nollatoleranssi kaikenlaiselle asiattomalle käytökselle ja kommentoinnille, ja tällaiset viestit poistetaan moderointivaiheessa. Asiattomasti käyttäytyvä henkilö voidaan poistaa listalta tarvittaessa.
  • Listaan ja sen toimintaan liittyvät kysymykset voi suunnata sähköpostitse seuran sihteeri Usva Frimanille (usva.friman@tuni.fi).

Tiedote 2021 palkinnoista

Tiedote 23.4.2021

Suomen pelitutkimuksen seura ry on myöntänyt vuoden 2021 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot Mikaela Kumlanderille Tampereen yliopistosta sekä Sonja Hämäläiselle Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kunniamaininta myönnettiin Heidi Säynevirralle Helsingin yliopistosta.

“Kilpailuun osallistuneita töitä katsellessa on selvää, että pelit ja pelaaminen tutkimusaiheena kiinnostavat useita tieteenaloja. Menetelmien ja lähestymistapojen kirjo on laaja, mutta haasteeksi nousee sitten toki kentän sirpaleisuus. Kuusijäseninen asiantuntijaraatimme kävikin pitkiä ja polveilevia keskusteluja tämänvuotisten osallistujien tiimoilta. Oli jälleen kerran hienoa nähdä käytännössä, millainen jatkuvasti päivittyvä aarreaitta pelialan koulutuksesta ponnistava tutkimus on. Muistuttaisin myös kaikkia aihepiiristä kiinnostuneita siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että nykyisin opinnäytetöiden saatavuus on täysin eri tasolla kuin aikaisemmin. Uudet tutkimusavaukset ja näkökulmat ovat käytännössä hiiren klikkauksen päässä!”, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja, apulaisprofessori Marko Siitonen.

Mikaela Kumlander voitti yliopistosarjan työllään Lautapelit ja niiden sisällönkuvailu Suomen yleisissä kirjastoissa. Tämä informaatiotutkimuksen alan työ tuottaa ehdotuksen lautapelien sisällönkuvailun malliksi kirjastoille. Tutkimus on lähtökohdiltaan uutta luova ja kunnianhimoinen. Työ on kattava, menetelmällisesti monipuolinen ja huolellisesti toteutettu. Työhön sisältyvä ehdotus peliaineistojen metatiedon asiantuntijaryhmän perustamisesta on kauaskantoinen ja tärkeä – sellainen aloite, jolla on pidemmän aikavälin potentiaalia. Kumlanderin työ tuottaa syötteitä sekä tulevaan tutkimukseen että kirjastoalan käytännön työhön. Raati arvosti erityisesti sekä työn läpi näkyvää intohimoista asennetta tutkimuksen aihetta kohtaan, ja toisaalta sitä tasapainottavaa kriittistä asennetta. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004213484.

Kunniamaininta yliopistosarjassa myönnettiin Heidi Säynevirralle työstä Tää on ainut harrastus, joka mulla enää on!” Digitaalinen pelaaminen etäkoulua käyvien lasten arjessa. Tämä kotitaloustieteen alalle sijoittuva tutkimus pureutuu suoraan vuoden 2020 Korona-ajan arkeen. Raati arvosti erityisesti sitä, että työssä korostuu lasten oma ääni ja toimijuus. Viidennellä luokka-asteella olevien koululaisten haastatteluiden ja pelaajapäiväkirjojen kautta työ pääsee kiinni ajankohtaiseen ja yhteiskunnallisestikin merkittävään aiheeseen. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/324154/saynevirta05112020.pdf.

Sonja Hämäläinen voitti AMK-sarjan työllään Pedagoginen pakopeli kokemuksellisen oppimisen välineenä: Case liikenneturvallisuus. Työ sijoittuu kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaan. Tutkimus on rakennettu osana laajempaa hankekokonaisuutta, ja osoittaa taitoa toimia yhteistyössä monialaisen tiimin kanssa työelämän kontekstissa. Pelinkehitysprosessi on hyvin kuvattu, ja työ tarjoaa käytännöllisen työkalun pedagogisten pakopelien suunnitteluun. Raati arvosti erityisesti kehitysmyönteistä ja kriittistä otetta sekä monipuolisuutta – oppaassa on esimerkiksi otettu esteettömyyden kaltaiset seikat huomioon. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101141258.

Pelialan vuosittaiset opinnäytepalkinnot jaettiin nyt yhdeksännen kerran. Palkinnon jakavat yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames Finland. Pelialan opinnäytetyökilpailun jatkuva suosio osoittaa yleistä peleihin, pelaamiseen ja pelialaan liittyvää tieteellistä ja ammatillista kiinnostusta Suomessa. Kilpailuun osallistui noin kaksikymmentä korkeatasoista työtä eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Pelitutkimuksen vuosikirja siirtyy julkaistavaksi journal.fi-alustalle

Pelitutkimuksen vuosikirjaa on julkaistu verkkojulkaisuna osoitteessa pelitutkimus.fi vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2021 vuosikirjasta alkaen julkaisu siirtyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämälle journal.fi-alustalle monen muun suomalaisen tieteellisen julkaisun seuraan.

Tulevat vuosikirjat tullaan julkaisemaan osoitteessa pelitutkimus.journal.fi. Aiemmat vuosikirjat löytyvät toistaiseksi vanhasta osoitteesta, mutta myös ne siirretään myöhemmin uudelle alustalle.

Uusia käsikirjoituksia vuoden 2021 pelitutkimuksen vuosikirjaan voi tarjota 29.4 asti osoitteessa https://pelitutkimus.journal.fi/about/submissions.

Pelitutkimuksen päivä 2021

Vuoden 2021 Pelitutkimuksen päivä järjestetään 11.5. etätapahtumana yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille kiinnostuneille. Voit ilmoittautua mukaan osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/10C7E6E7FA76A5D2. Tapahtumassa julkistetaan myös vuoden 2021 pelialan opinnäytetyökilpailun voittajat.

12.15-12.20     Suomen pelitutkimuksen seuran puheenjohtajan tervehdys

12.20-12.30     Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan koulutus ja hankkeet

12.30-12.40     Gender in Play -hanke

12.40-13.25    ”Kaksi eri maailmaa?” – paneelikeskustelu aiheesta yritykset vs. tutkimus vai yritykset ❤ tutkimus?

13.25-13.40     Kahvitauko

13.40-14.25     Pelialan opinnäytekilpailun voittajien julkistus

14.25-14.40     Tiedotukset ja loppusanat

14.40               Tilaisuuden päätös

14.45               Suomen pelitutkimuksen seuran kevätkokous

Tervetuloa mukaan!

Pelialan opinnäytekilpailu 2021 / Game Studies Thesis Competition 2021

Kilpailuun hyväksytään suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen peli- ja leikkiaiheiset opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on hyväksytty kalenterivuoden 2020 aikana (1.1.–31.12.2020). Opinnäytteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulun perustutkinnon valmistumiseen liittyvää lopputyötä – kilpailuun ei siis voi osallistua opintoihin muuten liittyvällä projektityöllä tai muulla vastaavalla suorituksella. Myös väitöskirjat on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Opinnäytteen tulee tavalla tai toisella liittyä digitaalisiin tai ei-digitaalisiin peleihin, leikkiin tai pelillisiin ilmiöihin. Tutkimuskohteeksi voivat asettua pelit itsessään, niiden pelaaminen, niiden tekeminen tai jokin muu peleihin tai leikkiin elimellisesti liittyvä ilmiö. Työ voi olla otteeltaan esimerkiksi teoreettinen, empiirinen (laadullinen tai määrällinen) tai soveltava.

Palkintoja jaetaan kahdessa kategoriassa: yliopistosta valmistuneet työt (pro gradut ja diplomityöt) ja ammattikorkeakoulun lopputyöt. Tunnustukseen sisältyy rahapalkinto, joka voidaan jakaa yhden tai useamman palkitun kesken. Palkitut kutsutaan esittelemään työtään vuoden 2021 Pelitutkimuksen päivässä.

Opinnäyte tulee ilmoittaa ehdokkaaksi viimeistään 28.2.2021. Työn asettaa ehdolle ensisijaisesti työn tekijä. Jos työtä ehdottaa esimerkiksi työn ohjaaja, toivomme, että töitä ilmoitetaan yksi oppiainetta tai koulutusohjelmaa kohden.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/aa7cb3c4-f133-42e7-9acb-3cb60ab393f6

Kilpailun järjestää Suomen pelitutkimuksen seura ry yhteistyössä Neogames Finland ry:n kanssa.


A thesis related to games or play from any Finnish university or university of applied sciences will be accepted as a submission. The thesis must have been accepted by the university during the calendar year 2020 (1.1.–31.12.2020). In the context of the competition, a thesis refers to a work required for receiving an academic degree – it is not possible to participate in the contest with another type of study project work or any other similar submission. Doctoral dissertations are also excluded from the contest. Submitted thesis must be somehow connected to digital or non-digital games, play or other game-related phenomenon. Subjects of study can be games themselves, playing or making of games, or any other phenomenon which is fundamentally connected to games or play. The approach to the topic of games or play can be, for example, theoretical, empirical (qualitative or quantitative), or applied.

Acknowledgements are awarded in two categories: one for universities (master’s theses) and one for universities of applied sciences. The award includes a monetary prize, which can be divided between one or several award winners. Award winners will be called to present their work at the Finnish Game Research day 2021.

The thesis must be submitted by 28.2.2021. The work should primarily be submitted by its author. If the work is submitted by someone else (for example the supervisor), we hope that only one work is submitted per discipline or degree program.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/aa7cb3c4-f133-42e7-9acb-3cb60ab393f6

The competition is organised by The Finnish Society for Game Research in collaboration with Neogames Finland.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2021 kirjoituskutsu

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, DOAJ:n listaama avoin tiedejulkaisu, joka on sijoitettu TSV:n julkaisuluokituksessa kategoriaan 1.

Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa julkaistaan kuitenkin myös muita kuin digitaalisia pelejä käsitteleviä tekstejä. Sopivia aiheita ovat esimerkiksi pelit, niiden pelaajat, pelien kehittäminen tai muu peleihin tai leikkiin liittyvä ilmiö. Työ voi olla teoreettista, empiiristä, soveltavaa tai suunnittelututkimusta.

Vuosikirjassa julkaistaan

  • tutkimusartikkeleita
  • katsauksia
  • esseitä
  • arvosteluja
  • lektioita
  • muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä

Tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin; muut tekstit arvioi vuosikirjan toimituskunta.

Käsikirjoitusten tulee noudattaa Pelitutkimuksen vuosikirjan ohjeistusta. Tekstit, jotka eivät noudata ohjeistusta, palautetaan korjattaviksi kirjoittajille.

Tekstien käsikirjoituksia voi lähettää vuosikirjan julkaisujärjestelmän kautta 29.4.2021 mennessä.

Parhain terveisin toimituskunnan puolesta,

vuosikirjan päätoimittaja Jonne Arjoranta