Pelit ja leikki Suomen Akatemian paneelirakenteessa

Suomen Akatemia julkaisi 13.9. vuoden 2024 talvihaun paneelirakenteen. Suomen pelitutkimuksen seura kommentoi alkuperäistä paneeliehdotusta ja osallistui aktiivisesti aiheesta sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun. 

Iloksemme päätetty paneelirakenne noudattaa ehdottamaamme: pelit löytyvät sekä paneelista RC24_24 Human factors and technology design (asiasanalla “digital games & gamification”) että paneelista RC24_36 Politics and communication (asiasanalla “games and play”). Paneelirakenne huomioi siten pelien ja leikin ja niiden tutkimuksen moninaisuuden, ja toivottavasti helpottaa myös hakemusten kohdentamista jatkossa. Huomionarvoista on esimerkiksi, että muotoilu “games and play” kattaa seuran ehdotuksen mukaisesti sekä leikin että muun kuin digitaalisen pelaamisen.

Haluamme kiittää lämpimästi keskusteluun osallistuneita tutkijoita ja toivomme, että seuramme voi jatkossakin edistää moniäänistä ja -muotoista pelitutkimusta Suomessa.

Kannanotto Suomen Akatemian paneelirakenteeseen

Suomen Akatemia on uudistamassa hakujärjestelmäänsä, ja jatkossa hakijat voivat valita arviointipaneelin, johon hakemus lähetetään. Osana uudistusta Suomen Akatemia on pyytänyt palautetta paneeliluonnoksesta. Suomen pelitutkimuksen seura antoi seuraavan palautteen:

Ehdotettu paneelirakenne ottaa heikosti huomioon pelitutkimuksen tutkimusalana. Ehdotuksessa ei mainita pelitutkimusta tutkimusalana lainkaan. Pelit ja pelillistäminen (games and gamification) on mainittu yhtenä asiasanana paneelissa RC24_24 Human factors and technology design, joka on HCI-tutkimukseen keskittyvä paneeli.

Suomessa tehtävä pelitutkimus ei enimmäkseen sijoitu HCI-alalle. Suomessa tehtävässä pelitutkimuksessa ovat painottuneet erityisesti humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset lähestymistavat (esim. kulttuurintutkimuksen, mediatutkimuksen, viestintätieteiden, kasvatustieteen, sosiologian, historiantutkimuksen, filosofian ja taiteen aloilta), mikä näkyy erityisesti suomenkielisissä pelitutkimusjulkaisuissa (Pelitutkimuksen vuosikirja sekä kokoelmateokset Pelit kulttuurina (2022) ja Uskonto ja pelit (2024)) ja Suomen Akatemian rahoittamassa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä (2018–2025). Suomessa tehdään ansioitunutta ja kansainvälisesti tunnustettua pelitutkimusta näiden lisäksi myös esimerkiksi kauppatieteiden ja teknisten tieteiden aloilla.

Pelien ja pelillistämisen tutkimuksen sijoittaminen HCI-tutkimuksen alueelle ei heijasta Suomessa tehtävän pelitutkimuksen painopisteitä eikä moninaisuutta. Lisäksi pelien ja pelillistämisen tutkimuksen sijoittaminen HCI-paneeliin sulkee ulos muiden kuin digitaalisten pelien ja leikin tutkimuksen, vaikka nämä ovat olennainen osa pelitutkimusta. Tämän vuoksi Suomen pelitutkimuksen seuran näkemys on, että ehdotettu paneelirakenne heikentäisi suomalaisten pelitutkijoiden mahdollisuuksia kilpailla arvostetuista akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksista. Keskeinen huolemme on, että ehdotettu paneelirakenne ohjaisi pelitutkijoita lähettämään hakemuksiaan HCI-paneeliin, jonka aihealueet (ja näin ollen oletettavasti myös arvioitsijoiden asiantuntemus) ovat kaukana pelitutkimuksen tutkimusaiheista sekä tieteenfilosofisista ja metodologisista lähestymistavoista. Lisäksi on riski, että muiden, lähempänä näitä aiheita ja lähestymistapoja olevien paneelien arvioitsijat kokisivat, että pelitutkimusaiheet kuuluvat HCI-paneeliin, koska ne on mainittu sen kuvauksessa.

Ehdotetuista paneelirakenteessa pelitutkimushankkeet voisivat sijoittua useaan eri paneeliin, erityisesti RC24_36 Politics, communication and gender, RC24_39 Sociology, anthropology and social work ja RC24_01 Arts and literature research, mutta myös RC24_16 Economics and business, RC24_17 Education, RC24_23 History and archaeology, RC24_24 Human factors and technology design ja RC24_33 Philosophy & theology and the study of religions.

Ensisijaisesti ehdotamme, että pelitutkimus (game studies) mainittaisiin paneelin RC24_36 Politics, communication and gender tutkimusalojen joukossa ja että pelit ja leikki (games and play) mainittaisiin uutena asiasanana samassa paneelissa. Nykyisen ehdotuksen paneeleista pelitutkimus on tutkimusaiheiltaan ja lähestymistavoiltaan lähimpänä tätä paneelia, johon sijoittuvat myös media- ja viestintätutkimus, ja jonka aihealueita ovat niin ikään pelitutkimuksen tutkimuskohteisiin tiiviisti lomittuvat mediajärjestelmät ja -alustat, luova työ, kulttuuriteollisuus, medioituminen, digitalisaatio, jne.

Mikäli pelit voidaan mainita vain yhden paneelin asiasanoissa, ehdotamme asiasanan pelit (games) poistamista paneelin RC24_24 Human factors and technology design asiasanoista (asiasana pelillistäminen (gamification) voidaan jättää tähän paneeliin). Mikäli pelit voidaan mainita usean paneelin asiasanoissa, ehdotamme pelit ja leikki (games and play) asiasanan lisäämistä myös paneeleihin RC24_01 Arts and literature research sekä RC24_39 Sociology, anthropology and social work.

Päivitys 2.6.2023: Kannanotostamme virinneen keskustelun ja perustellun huolen vuoksi olemme tarkentaneet Suomen Akatemialle kantaamme sähköpostitse:

Tarkoituksemme on ollut viestiä, ja haluamme tällä viestillä erikseen selventää, että ilmiön monimuotoisuuden ja pelitutkimuksen varsin erilaisten metodologisten ja tieteenfilosofisten tulokulmien vuoksi pelien ja pelillistämisen (paneeliluonnoksessa “games & gamification”) olisi aiheellista sijoittua useampaan eri paneeliin, mikäli tämä on suinkin mahdollista.

Haluamme tarkentaa, että asiasanoina pelit, pelillistäminen ja niihin läheisesti liittyvä leikki (“games, gamification, play”) kuuluvat perustellusti ja keskeisesti niin paneelin RC24_36 Politics, communication and gender kuin edelleen paneelin RC24_24 Human factors and technology design avainsanoihin. Myös joissain paneeleissa käytetty “If your application relates to, please also consider” -tyyppinen muotoilu voisi olla käypä ratkaisu monitieteisen tutkimusalan ongelmaan.

Kyselystä ja ehdotetusta paneelirakenteesta ei käy selkeästi ilmi, kuinka painokkaita tai merkityksellisiä avainsanat ovat – esimerkiksi ovatko ne rajaavia ja poissulkevia, vai suuntaa-antavia esimerkkejä sopivista aiheista. Avainsanat myös vaihtelevat hyvin spesifeistä varsin laajoihin. Sekä kannanotossamme, että siitä heränneessä keskustelussa taustalla on perusteltu huoli pelaamisen ja pelien monipuolisen tutkimuksen rajautumisesta liiaksi yhden paradigman alle, ja sen vaikutuksista tutkijoiden rahoitusmahdollisuuksiin. Toivommekin ennen kaikkea Suomen Akatemian ottavan huomioon Suomessa tehtävän pelitutkimuksen moniulotteisuuden paneelirakennetta kehittäessään.

Pelialan opinnäytetyökilpailun voittajat 2023

Tiedote 3.5.2023

Suomen pelitutkimuksen seura ry on myöntänyt vuoden 2023 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot Niko Nikkilälle Turun yliopistosta ja Ville Mutkalle Laurea-ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kunniamaininnan sai Sanni Teukku Jyväskylän yliopistosta.

“Palkintoraadin puolesta haluan kiittää kilpailutöiden tekijöitä ja ohjaajia, ja kannustaa kaikkia pelialalla opiskelevia rohkeasti avartamaan ymmärryksemme rajoja”, toteaa raadin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Marko Siitonen.

Pelialan opinnäytetyökilpailu tuo vuosittain näkyviin sen, miten monipuolista ja näkemyksellistä työtä oppilaitoksissa ympäri maata tehdään. Tänäkin vuonna työt vaihtelivat teoreettisesta käytännölliseen, henkilökohtaisesta yhteiskunnalliseen ja taiteellisesta tekniseen. Sanalla sanoen kilpailutyöt olivat elävä esimerkki siitä, miten moniulotteista osaamista pelialan koulutus tuottaa, ja miten monet tieteenalat ja ammattiryhmät pelialaan kytkeytyvät. Hyvin tehty opinnäytetyö toimii myös tekijänsä käyntikorttina työelämään siirryttäessä, tai johtaa suoraan kiinnostavien jatkotutkimushaasteiden äärelle.

Raadin puheenjohtaja, apulaisprofessori Marko Siitonen

Niko Nikkilä voitti yliopistosarjan työllään Pöytäroolipelit lukukokemuksena: Kerronnallinen ja ohjeistava teksti Dungeons & Dragons -fantasiakokemuksen luojina. Tutkielmassa analysoidaan Dungeons & Dragons -roolipeliä sen opas- ja kampanjakirjallisuuden kautta. Tutkimuksensa kautta tekijä pyrkii kehittämään roolipelien tutkimusta kirjallisuustieteen näkökulmasta. Analyysi todistaa vuorovaikutuksellisuuden merkityksellisyydestä roolipelien tulkinnalle. Se nostaa onnistuneesti esiin roolipelien tärkeän aseman fantasiakirjallisuuden kentällä. Tutkimuksen teoriatausta on monipuolinen ja osoittaa laajaa ymmärrystä. Raati arvosti myös analyysin huolellisuutta ja moniulotteisuutta. Tutkielma itsessään on erinomaisesti kirjoitettu ja palvelee lukijaansa monin tavoin. Erityisen ilahduttavaa on tekijän oman äänen soljuminen läpi koko tekstin.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/154748

Ville Mutka voitti AMK-sarjan työllään Kun Dragonborn-barbaari tulikin puhuneeksi – opinnäytetyö lauta- ja roolipelien vaikutuksista matalan kynnyksen mielenterveystyössä. Opinnäytetyössä kartoitetaan Emy ry:n toiminnanohjaajan ja asiakkaiden kokemuksia lauta- ja roolipelien hyödyntämisestä mielenterveystyössä. Haastatteluaineistoon perustuvassa työssä pohditaan, millaisia vaikutuksia lauta- ja roolipelien pelaamisella voi olla matalan kynnyksen mielenterveystyössä. Tutkimus osoittaa, kuinka lauta- ja roolipelien avulla voidaan edistää ryhmäytymistä, vuorovaikutusta ja toisiin ihmisiin tutustumista sekä uusien taitojen oppimista. Pelaamalla opittujen taitojen havaittiin siirtyneen myös pelien ulkopuoliseen maailmaan. Tekijä esittääkin, että lauta- ja roolipelejä voitaisiin hyödyntää laajamittaisemmin jo peruskoulussa ja niiden opiskelijahuollossa edesauttamaan mielenterveyden suojatekijöitä vahvistavien taitojen oppimista.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320108

Pelialan opinnäytetyökilpailu järjestetään Suomen pelitutkimuksen seuran ja pelialan kattojärjestö Neogames Finlandin yhteistyönä. Neogames Finlandin Suvi Latva kommentoi voittajatöitä:

Neogames Finlandin puolesta haluamme onnitella opinnäytetyökilpailun voittajia ansiokkaista lopputöistä. Tämän vuoden ammattikorkeakouluopintojen voittajatyö tuo hienosti esille, kuinka pelillisyyttä voidaan jo aidosti ja konkreettisesti hyödyntää eri aloilla. Yliopistosarjan voittajatyö tuli puolestaan kirjallisuustieteistä, mikä niin ikään on loistava osoitus pelitutkimuksen poikkitieteellisyydestä ja monialaisuudesta.

Suvi Latva, pelialan kattojärjestö Neogames Finland

Tällä kertaa palkintoraati päätti myöntää yhden kunniamaininnan.

Kunniamaininta yliopistosarjassa myönnettiin Sanni Teukun työlle Teknostressi digitaalisissa peleissä – Case Genshin Impact. Raati luonnehti tutkimuksen aihetta, eli vapaa-ajalla koettua teknostressiä, innovatiiviseksi ja kiinnostavaksi. Kuten tutkielman kattavassa ja hyvin kirjoitetussa kirjallisuuskatsauksessa osoitetaan, on vapaa-aikaan liittyvää teknostressitutkimusta tehty yllättävän vähän. Haastatteluaineistoon perustuen tutkimus analysoi sekä vapaaehtoiseen pelaamiseen kytkeytyvää teknostressiä että sen lievittämiseen käytettyjä strategioita ja pelaamiseen kytkeytyviä motivaatiotekijöitä. Tutkielma on erinomaisen luettava ja selkeä kokonaisuus. Se onnistuu herättämään sekä käytännöllisiä että teoreettisia kysymyksiä lukijassaan.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81962

Pelialan vuosittaiset opinnäytepalkinnot jaettiin yhdettätoista kertaa. Opinnäytekilpailu nostaa vuosittain esiin uusia näkökulmia ja lähestymistapoja pelialalla tehtävään tutkimukseen ja koulutukseen. Palkinnon jakavat yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames Finland. Kilpailuun osallistui kaksikymmentäkuusi korkeatasoista työtä eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Pelitutkimuksen päivä 2023 / Game Studies Day 2023

Tänä keväänä vietetään Pelitutkimuksen päivän kymmenvuotisjuhlaa! Juhlistamme merkkivuotta Tampereella, jossa järjestettiin myös kaikkien aikojen ensimmäinen Pelitutkimuksen päivä vuonna 2013. Tällä kertaa tapahtuma järjestetään Museokeskus Vapriikin auditoriossa (Alaverstaanraitti 5) keskiviikkona 3.5. klo 13:00–16:30. Tapahtuman päätteeksi vierailla on mahdollisuus tutustua Suomen pelimuseoon. Pelitutkimuksen päivän järjestävät yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura ja Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki pelitutkijat ja pelitutkimuksen ystävät!

Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 24.4.: https://forms.office.com/e/eDvVRzY8Kt

Huomaathan, että Pelitutkimuksen päivää seuraavana päivänä alkaa Tampereen yliopiston Game Research Labin järjestämä kevätseminaari Party! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: https://springseminar.org

This year, we are celebrating the 10-year anniversary of Game Studies Day in Finland! The event will be organised on Wednesday, 3 May, 2023 at 13:00–16:30 in the auditorium of the Museum Centre Vapriikki (Alaverstaanraitti 5). After the event, all participants have the opportunity to explore the Finnish Museum of Games. Game Studies Day is organised by the Finnish Society of Game Research and the Centre of Excellence in Game Culture Studies. We wish to welcome all game researchers and friends of game research to participate in this event!

Please register at the latest on Monday 24 April: https://forms.office.com/e/eDvVRzY8Kt

Please note that game studies events will continue in Tampere on the following day with Tampere University Game Research Lab’s spring seminar Party! Read more and register at https://springseminar.org

Pelitutkimuksen päivän ohjelma / Game Studies Day programme:

13:00–13:10 Tervetulosanat / Words of welcome

13:10–13:50 Nicholas Taylor (Högskolestiftelsen i Osterbotten Research Fellow, Åbo Akademi University): Coming in from the cold: Doing games research in Finland (while not Finnish)

13:50–14:30 Mariina Hallikainen (CEO, Colossal Order): A game, a mod and a community – case Cities: Skylines

14:30–15:00 Kahvitauko / Coffee break

15:00–15:40 Taina Myöhänen (Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto): Tutkimuksen tarve ja yhteenkuuluvuuden arvo (A reason to research and a sense of belonging)

15:40–16:30 Marko Siitonen (raadin puheenjohtaja): Pelialan opinnäytetyökisan voittajien julkistus ja puheenvuorot / Announcing the winners of the annual game studies thesis competition

16:30–17:00 Suomen pelitutkimuksen seuran kevätkokous / Spring meeting of the Finnish Society for Game Research (in Finnish)

16:30– Tutustuminen Suomen pelimuseoon / Exploring the Finnish Museum of Games (https://www.vapriikki.fi/pelimuseo)

18:00– Illallinen (omakustanteinen) / Dinner (at participants’ own expense), Panimoravintola Plevna (Itäinenkatu 8, menu: https://plevna.fi/ruokalista)

Kutsupuheenvuorot / Invited keynotes:

Nicholas Taylor (Högskolestiftelsen i Osterbotten Research Fellow, Åbo Akademi University): Coming in from the cold – Doing games research in Finland (while not Finnish)

This talk offers a situated and subjective consideration on what (and where) Finnish games research is, based on personal experiences having spent almost a year in Finland, filtered through theories of place and place-making. Unsettling presumptions about inside and outside, nationality and culture, expressed in both ‘Finnish games research’ and ‘doing games research in Finland’, this talk ultimately settles on infrastructure–and specifically infrastructures of knowledge production operating at a national level–as a means of reckoning with the question of how this particular outsider conceptualizes and appreciates Finnish games research.

Mariina Hallikainen (CEO, Colossal Order): A game, a mod and a community – case Cities: Skylines

Critically acclaimed city builder with over 12 million players and hundreds of thousands of mods in the Steam Workshop, Cities: Skylines has a thriving community. How was it achieved, what did it take and was it worth it?

Taina Myöhänen (Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto): Tutkimuksen tarve ja yhteenkuuluvuuden arvo / A reason to research and a sense of belonging

Kokeneena ammatinvaihtajana Taina Myöhänen analysoi tutkijaksi siirtymisen hyviä ja huonoja puolia sekä kuulumisen tärkeyttä jokaisen uuden alun kohdalla. Tämä puhe saattaa sisältää kommentteja tutkijayhteisöstä jotka saattavat ärsyttää joitakin kuulijoita, joten kommentointi ja avoin keskustelu on sallittu.

As a career changer several times, Taina Myöhänen reflects on the pros and cons of entering research after working in the private sector and the importance of belonging at every fresh start. This talk might include reflections of the research community some can find slightly intimidating, commenting and open discussion is highly encouraged.

Pelialan opinnäytekilpailu 2023

Etsimme vuoden parhaita peli- ja leikkiaiheisia korkeakoulujen lopputöitä! Jo kymmenettä kertaa järjestettävä pelialan opinnäytekilpailu tekee näkyväksi pelien ja leikin parissa tehtävää korkeatasoista suomalaista koulutus- ja tutkimustyötä. Kilpailun järjestää Suomen Pelitutkimuksen Seura ry. yhteistyössä Suomen pelialan keskuksen Neogamesin kanssa.

Vaatimukset: Kilpailuun hyväksytään suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen peli- ja leikkiaiheiset opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on hyväksytty kalenterivuoden 2022 aikana (1.1.–31.12.2022). Opinnäytteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulun perustutkinnon valmistumiseen liittyvää lopputyötä – kilpailuun ei siis voi osallistua opintoihin muuten liittyvällä projektityöllä tai muulla vastaavalla suorituksella. Myös väitöskirjat on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Opinnäytteen tulee tavalla tai toisella liittyä digitaalisiin tai ei-digitaalisiin peleihin, leikkiin tai pelillisiin ilmiöihin. Tutkimuskohteeksi voivat asettua pelit itsessään, niiden pelaaminen, niiden tekeminen tai jokin muu peleihin tai leikkiin elimellisesti liittyvä ilmiö. Työ voi olla otteeltaan esimerkiksi teoreettinen, empiirinen (laadullinen tai määrällinen) tai soveltava.

Kategoriat ja palkinnot: Palkintoja jaetaan kahdessa kategoriassa: yliopistosta valmistuneet työt (pro gradut ja diplomityöt) ja ammattikorkeakoulun lopputyöt. Tunnustukseen sisältyy rahapalkinto, joka voidaan jakaa yhden tai useamman palkitun kesken. Palkitut kutsutaan esittelemään työtään vuoden 2023 Pelitutkimuksen päivään.

Aikataulu: Opinnäyte tulee ilmoittaa ehdokkaaksi viimeistään 28.2.2023. Työn asettaa ehdolle ensisijaisesti työn tekijä. Jos työtä ehdottaa esimerkiksi työn ohjaaja, toivomme, että töitä ilmoitetaan yksi oppiainetta tai koulutusohjelmaa kohden.

Ilmoittautuminen: Täytä ilmoittautumiskaavake osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/B610CD62A5F91A73. Raadilla on oikeus hylätä myöhässä tai puutteellisina toimitetut ehdotukset.

Yhteystiedot: Lisätietoja kilpailusta antaa raadin puheenjohtaja, apulaisprofessori Marko Siitonen (marko.siitonen [at] jyu.fi).

Game Studies Thesis Competition 2023

The search for the best Finnish theses on the topic of games and play is on again! The tenth annual game studies thesis competition aims to promote the highest quality education and research in Finland in the field of games and play. The competition is organised by The Finnish Society for Game Research in collaboration with Neogames – Hub of the Finnish Game Industry.

Requirements: A thesis related to games or play from any Finnish university or university of applied sciences will be accepted as a submission. The thesis must have been accepted by the university during the calendar year 2022 (1.1.–31.12.2022). In the context of the competition, a thesis refers to a work required for receiving an academic degree – it is not possible to participate in the contest with another type of study project work or any other similar submission. Doctoral dissertations are also excluded from the contest. Submitted thesis must be somehow connected to digital or non-digital games, play or other game-related phenomenon. Subjects of study can be games themselves, playing or making of games, or any other phenomenon which is fundamentally connected to games or play. The approach to the topic of games or play can be, for example, theoretical, empirical (qualitative or quantitative), or applied.

Categories and prizes: Acknowledgements are awarded in two categories: one for universities (master’s theses) and one for universities of applied sciences. The award includes a monetary prize, which can be divided between one or several award winners. Award winners will be called to present their work at the Finnish Game Research day 2023.

Schedule: The thesis must be submitted by 28.2.2023. The work should primarily be submitted by its author. If the work is submitted by someone else (for example the supervisor), we hope that only one work is submitted per discipline or degree program.

Submissions: Fill out the submission form at: https://link.webropolsurveys.com/S/B610CD62A5F91A73. The board holds the right to dismiss any late or incomplete submissions.

Contact Information: For further information please contact the chair of the evaluation board, Associate Professor Marko Siitonen (marko.siitonen [at] jyu.fi).