Avainsana: tiedote

Pelitutkimuksen vuosikirja 2022 on julkaistu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Pelitutkimuksen vuosikirja 2022 sisältää tuoretta pelitutkimusta Suomesta.

Kirja sisältää neljä vertaisarvioitua artikkelia:

  • Äänivaikutelmat ja sukupuolen moninaisuus FPS-pelien ääniviestimissä (Vilppu Järvinen, Pekka Isotalus)
  • Pelit, sananvapaus ja sääntely (Riku Neuvonen)
  • Sanailua, suunsoittoa ja syrjintää: Nuorten kokemuksia pelikäytöksestä (Mikko Meriläinen, Maria Ruotsalainen)
  • Nallehaaste sosiaalisen hyvinvoinnin ja leikillisen resilienssin rakentajana: Tutkimus pandemianaikaisesta pehmoleluleikistä Suomessa (Katriina Heljakka)

Vuosikirjassa on myös arviot kirjoista Grimmin saduista Controliin – Esseitä pelien ja kirjallisuuden rajalta ja Pelit kulttuurina, sekä kuusi lektiota. Kirjan lopettaa kaksi muistokirjoitusta, Richard D. Dukelle ja Tero Pasaselle.

Kaikki vuosikirjan tekstit ovat avoimesti saatavilla. Ne voi ladata osoitteesta: https://pelitutkimus.journal.fi/issue/view/8827

Tiedeklubi 9.11.2022: Uskonto ja pelit

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Etnologian dosentti Jukka Jouhki ja pelitutkija sekä uskontotieteilijä Heidi Rautalahti keskustelivat 9.11.2022 Tiedeklubilla historian yliopistonlehtori Derek Fewsterin johdolla uskonnon ja pelien suhteista.

Keskustelijat kertoivat siitä, miten digitaaliset pelit, uskonnolliset pelit ja rahapelaaminen liittyvät uskonnollisiin tai katsomuksellisiin käsityksiin. Osaltaan pelit ovat tämän päivän ihmisille yksi itsetutkiskelun ja katsomuskeskustelun työkalu – niiden avulla voidaan kysyä elämän suuria kysymyksiä. Kuten muut populaarikulttuurin tuotteet, pelit kokoavat myös ympärilleen faniyhteisöjä, jotka puhuvat siitä, miten pelit ovat muuttaneet heidän elämäänsä positiivisiin suuntiin. Toisaalta pelit ovat myös yksi uskonnoille saatavilla oleva käyttökelpoinen media, joiden avulla tavoittaa uusia ihmisiä. Rahapelaaminen voi taas saada myönteisiä huomioita siinä, kun peleissä menestyminen nähdään esimerkiksi jumalallisena lahjana.

Pelit levittävät sekä uskonnollisia että uskontoa koskevia käsityksiä kuvastossaan, tarinoissaan ja pelimaailmassaan. Ne voivat kommentoida uskontojen asemaa yhteiskunnassa tai pohdiskella eri katsomuksiin liittyviä kysymyksiä. Kun pelit rinnastetaan taiteeseen, voi niiden nähdä välittävän yhteiskunta- ja uskontokriittisiä mielipiteitä.

Pelit eivät aina ole hauskoja, vaan osallistuvat myös vakavien teemojen käsittelyyn. Kuoleman, menetyksen tai kauhun näyttäminen ja kokeminen pelissä mahdollistaa näiden aiheiden läpikäymisen turvallisessa tilassa.

Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi Tiedeklubi-tapahtumasarjaa. Syksyn 2022 Tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Estetiikan Seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Pelitutkimuksen Seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Linkki podcastiin: https://soundcloud.com/tiederadio/tiedeklubi-9112022-uskonto-ja-pelit?in=tiederadio/sets/tiedeklubit

Tiedeklubi 9.11.2022: Uskonto ja pelit By Tiederadio is licensed under a Creative Commons License.

Pelitutkimuksen päivä 2022

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Pitkän tauon jälkeen pääsemme jälleen järjestämään Pelitutkimuksen päivän kasvokkain!

Vuoden 2022 Pelitutkimuksen päivä järjestetään torstaina 12.5. Helsingin yliopistolla, yhteistyössä HY:n HeGRiC-pelitutkimuskollektiivin kanssa. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille kiinnostuneille. Voit ilmoittautua mukaan osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/2221EBD65F63131C.

Tapahtumassa julkistetaan myös vuoden 2022 pelialan opinnäytetyökilpailun voittajat. Tapahtuman jälkeen pidetään Pelitutkimuksen seuran kevätkokous.

Pelitutkimuksen päivä järjestetään osoitteessa Unioninkatu 38, sali F211. Kulku tilaan tapahtuu sisäpihan kautta. Tila soveltuu liikuntarajoitteisille.

Ohjelma

12.15-12.20    Suomen pelitutkimuksen seuran puheenjohtajan tervehdys

12.20-12.30    HeGRiCin esittely

12.30-13.00    Video games, gaming and game development in India. Xenia Zeiler, Helsingin yliopisto

13.00-13.30    The N-Gage as cultural heritage – an exhibition project about Nokia’s failed gaming console. Niklas Nylund, Suomen pelimuseo

13.30-14.00     Kahvitauko

14.00-14.50     Pelialan opinnäytekilpailun voittajien julkistus

14.50-15.00     Tiedotukset ja loppusanat

15.00               Tilaisuuden päätös

15.10               Suomen pelitutkimuksen seuran kevätkokous

Kutsuvieraat

Xenia Zeiler is Professor of South Asian Studies at the Department of Cultures, Faculty of Arts, University of Helsinki. Her research and teaching are situated at the intersection of digital media, culture, and society, specifically as related to India and the global Indian community. Her research foci are video games and gaming in India, digital religion (especially Hinduism), global Hinduism, and Tantric traditions. She also researches and teaches aspects of (Global) Digital Humanities and popular culture, especially as related to India.

In her talk, professor Xeiler discusses video games in India. The gaming landscapes in India are increasingly complex and include both international and Indian productions. In the latter, we find innovative developments from especially indie companies that use Indian cultural heritage (e.g., historical/religious references, music, dance, architecture, dress styles elements) in especially narrative and aesthetics, thus very consciously setting their games apart from dominant ’Western’ games. With this, India has charted a highly interesting and distinctive path in the experimentation with the potential of video games which currently is done by game developers globally.

Niklas Nylund is a museum researcher and curator working for the Finnish Museum of Games in Tampere, Finland. His PhD Game Heritage: Digital Games in Museum Collections and Exhibitions (2020) deals with the heritagization of games in museums and hobbyist heritage communities. His other research interests include game preservation, game history, exhibition design and questions of cultural heritage and inclusivity.

In his talk, Nylund explores the process of turning the conflicting discourses of the Nokia N-Gage handheld game console into an exhibition for the Finnish Museum of Games. The heritagization of the N-Gage is of concern to numerous stakeholders, but there is also a critical need for distance and reflexivity. The exhibition project is thus part of a discursive shift from corporate interests to a broader cultural understanding of the importance of the N-Gage.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2022 kirjoituskutsu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, DOAJ:n listaama avoin suomenkielinen tiedejulkaisu, joka on sijoitettu TSV:n julkaisufoorumissa luokkaan 1. Vuosikirjaa julkaisee Suomen Pelitutkimuksen seura, eikä se kerää kirjoittajilta maksuja.

Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa julkaistaan kuitenkin myös muita kuin digitaalisia pelejä käsitteleviä tekstejä.

Sopivia aiheita ovat esimerkiksi pelit, niiden pelaajat, pelien kehittäminen tai muu peleihin tai leikkiin liittyvä ilmiö. Työ voi olla teoreettista, empiiristä, soveltavaa tai suunnittelututkimusta. Aiemmin vuosikirjassa on julkaistu tekstejä mm. pelijournalismista, simulaatioista, pelihistoriasta, pelaajien kansallisista eroista, verkkoroolipeleistä ja pelaajien ruokakulttuurista.

Vuosikirjassa julkaistaan

  • tutkimusartikkeleita
  • katsauksia
  • esseitä
  • arvosteluja
  • lektioita (tarvittaessa suomeksi käännettynä)
  • muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä

Tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin; muut tekstit arvioi vuosikirjan toimituskunta.

Käsikirjoitusten tulee noudattaa Pelitutkimuksen vuosikirjan ohjeistusta. Tekstit, jotka eivät noudata ohjeistusta, palautetaan korjattaviksi kirjoittajille.

Tekstien käsikirjoituksia voi lähettää vuosikirjan julkaisujärjestelmän kautta. Aikaraja riippuu tekstityypistä:

  • Artikkelit: 29.4.
  • Katsaukset ja esseet: 31.5.
  • Arvostelut: 15.9.
  • Lektiot: 31.10.

Jos haluat julkaista jonkin muun tekstin Pelitutkimuksen vuosikirjassa, ole yhteydessä päätoimittajaan.

Parhain terveisin toimituskunnan puolesta,

vuosikirjan päätoimittaja Jonne Arjoranta

Pelitutkimuksen vuosikirja 2021 on julkaistu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

https://pelitutkimus.journal.fi/issue/view/7755

Tämä kolmastoista Pelitutkimuksen vuosikirja on ensimmäinen, joka on julkaistu suomalaisia tiedelehtiä yhteen kokoavalla Journal.fi-alustalla. Muutos tehtiin kahdesta syystä: se selkeyttää toimitusprosesseja ja helpottaa suomenkielisen pelitutkimuksen löytymistä, kun se julkaistaan samassa paikassa monen muun suomalaisen tiedejulkaisun kanssa.

Vuoden 2021 vuosikirja koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, kahdesta katsausartikkelista, yhdestä esseestä, kahdesta arviosta sekä neljästä lektiosta.

Artikkelit

Suomalainen peliteollisuus ja mobiilipelit Pelit-lehdessä vuosina 1992–2014
Joni-Tatu Rannanpiha, Heikki Tyni, Olli Sotamaa

Brexit Football Manager -peleissä: Urheiluvideopeli simuloimassa politiikkaa?
Jerkko Holmi

Valmiuksia tulevaisuuden työelämään simulaatiopelioppimisen kautta
Kirsi Lainema, Timo Lainema

Katsaukset

Pelataanko babkaa? Naudanluisia pelinappuloita keskiaikaisesta Turusta
Auli Bläuer, Sonja Hukantaival, Riikka Saarinen, Maarit Hirvilammi, Tanja Ratilainen

Kellarista parrasvaloihin: Kuinka striimaaminen on uusi tapa pelata pöytäroolipelejä
Dan Santamäki

Esseet

God of War: Jumalten luonto
Eetu Heikkinen

Arviot

Ambient Play
Hanna Järvenpää

Videopelien historia Ranskassa
Louis Clerc

Lektiot

Ilmaispelit ansaitsevat arvostusta ja kriittistä tarkastelua
Kati Alha

Vanhat tavat tietää, uudet tavat pelata: Pelinkehitystapahtumien potentiaali saamelaiskulttuurin voimaannuttamisessa
Outi Laiti

Pelien kulttuuriperintöä vaalittava harrastajien ja museoiden yhteistyössä
Niklas Nylund

Pelien joukkorahoituksen tuotantologiikka
Heikki Tyni

Pelialan opinnäytekilpailu 2021 / Game Studies Thesis Competition 2021

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Kilpailuun hyväksytään suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen peli- ja leikkiaiheiset opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on hyväksytty kalenterivuoden 2020 aikana (1.1.–31.12.2020). Opinnäytteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulun perustutkinnon valmistumiseen liittyvää lopputyötä – kilpailuun ei siis voi osallistua opintoihin muuten liittyvällä projektityöllä tai muulla vastaavalla suorituksella. Myös väitöskirjat on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Opinnäytteen tulee tavalla tai toisella liittyä digitaalisiin tai ei-digitaalisiin peleihin, leikkiin tai pelillisiin ilmiöihin. Tutkimuskohteeksi voivat asettua pelit itsessään, niiden pelaaminen, niiden tekeminen tai jokin muu peleihin tai leikkiin elimellisesti liittyvä ilmiö. Työ voi olla otteeltaan esimerkiksi teoreettinen, empiirinen (laadullinen tai määrällinen) tai soveltava.

Palkintoja jaetaan kahdessa kategoriassa: yliopistosta valmistuneet työt (pro gradut ja diplomityöt) ja ammattikorkeakoulun lopputyöt. Tunnustukseen sisältyy rahapalkinto, joka voidaan jakaa yhden tai useamman palkitun kesken. Palkitut kutsutaan esittelemään työtään vuoden 2021 Pelitutkimuksen päivässä.

Opinnäyte tulee ilmoittaa ehdokkaaksi viimeistään 28.2.2021. Työn asettaa ehdolle ensisijaisesti työn tekijä. Jos työtä ehdottaa esimerkiksi työn ohjaaja, toivomme, että töitä ilmoitetaan yksi oppiainetta tai koulutusohjelmaa kohden.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/aa7cb3c4-f133-42e7-9acb-3cb60ab393f6

Kilpailun järjestää Suomen pelitutkimuksen seura ry yhteistyössä Neogames Finland ry:n kanssa.

A thesis related to games or play from any Finnish university or university of applied sciences will be accepted as a submission. The thesis must have been accepted by the university during the calendar year 2020 (1.1.–31.12.2020). In the context of the competition, a thesis refers to a work required for receiving an academic degree – it is not possible to participate in the contest with another type of study project work or any other similar submission. Doctoral dissertations are also excluded from the contest. Submitted thesis must be somehow connected to digital or non-digital games, play or other game-related phenomenon. Subjects of study can be games themselves, playing or making of games, or any other phenomenon which is fundamentally connected to games or play. The approach to the topic of games or play can be, for example, theoretical, empirical (qualitative or quantitative), or applied.

Acknowledgements are awarded in two categories: one for universities (master’s theses) and one for universities of applied sciences. The award includes a monetary prize, which can be divided between one or several award winners. Award winners will be called to present their work at the Finnish Game Research day 2021.

The thesis must be submitted by 28.2.2021. The work should primarily be submitted by its author. If the work is submitted by someone else (for example the supervisor), we hope that only one work is submitted per discipline or degree program.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/aa7cb3c4-f133-42e7-9acb-3cb60ab393f6

The competition is organised by The Finnish Society for Game Research in collaboration with Neogames Finland.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2021 kirjoituskutsu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, DOAJ:n listaama avoin tiedejulkaisu, joka on sijoitettu TSV:n julkaisuluokituksessa kategoriaan 1.

Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa julkaistaan kuitenkin myös muita kuin digitaalisia pelejä käsitteleviä tekstejä. Sopivia aiheita ovat esimerkiksi pelit, niiden pelaajat, pelien kehittäminen tai muu peleihin tai leikkiin liittyvä ilmiö. Työ voi olla teoreettista, empiiristä, soveltavaa tai suunnittelututkimusta.

Vuosikirjassa julkaistaan

  • tutkimusartikkeleita
  • katsauksia
  • esseitä
  • arvosteluja
  • lektioita
  • muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä

Tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin; muut tekstit arvioi vuosikirjan toimituskunta.

Käsikirjoitusten tulee noudattaa Pelitutkimuksen vuosikirjan ohjeistusta. Tekstit, jotka eivät noudata ohjeistusta, palautetaan korjattaviksi kirjoittajille.

Tekstien käsikirjoituksia voi lähettää vuosikirjan julkaisujärjestelmän kautta 29.4.2021 mennessä.

Parhain terveisin toimituskunnan puolesta,

vuosikirjan päätoimittaja Jonne Arjoranta

Pelitutkimuksen vuosikirja 2020 julkaistu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

​Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Pelitutkimuksen vuosikirja tuo uusimpia tutkimustuloksia yleisön saataville myös suomeksi.

Pelitutkimuksen vuosikirja 2020 julkaisee uutta, suomenkielistä pelitutkimusta. Vuosikirja sisältää tutkimusta pääasiassa 80-luvulla tietokonelehdissä julkaistuista peliohjelmalistauksista, katsauksen jääkiekkopeleistä, esseen pelistä NieR: Automata, arviot kirjoista ”Pelien äärettömät maailmat. Elämän suuret kysymykset digitaalisissa peleissä” ja ”Esport Play: Anticipation, Attachment, and Addiction in Psycholudic Development”, sekä Mikko Meriläisen lektion.

Essee on vuosikirjalle uusi tekstityyppi. Tyypillisesti peleistä kirjoitetaan lähinnä arvioita. Pelejä kriittisesti käsittelevien esseiden julkaisu on yritys tuoda pelit muunkinlaisen kriittisen keskustelun piiriin. 

Pelitutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja on Jonne Arjoranta Jyväskylän yliopistosta. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi Usva Friman (Tampereen yliopisto), Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto), Frans Mäyrä (Tampereen yliopisto) Olli Sotamaa (Tampereen yliopisto), Jaakko Suominen (Turun yliopisto) ja Tanja Välisalo (Jyväskylän yliopisto).

http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2020

18.12.2020

Jonne Arjoranta

Pelitutkimuksen vuosikirja, päätoimittaja

2020 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot jaettu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Suomen pelitutkimuksen seura ry on myöntänyt vuoden 2020 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot Solip Parkille Aalto-yliopistosta ja Sanna-Kaisa Lamminpäälle Tampereen ammattikorkeakoulusta.

“Pelialan opinnäytetyökilpailuun saapui tänä vuonna yli kolmekymmentä hyvin korkeatasoista työtä kautta Suomen korkeakoulukentän. Kuusijäsenisen asiantuntijaraatimme puolesta voin todeta, että voittajien löytäminen tästä joukosta ei ollut helppoa. Selvää on joka tapauksessa se, että aihevalintojen ja menetelmien monipuolisuus heijastelee pelitutkimuksen ja sitä kautta pelialan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Pelit ja pelaaminen ilmiöinä ovat vakiintuneet osaksi yhteiskuntaamme, ja ne merkitsevät paljon ihmisille. Onkin hienoa, että meillä on alati kasvava tutkija- ja tekijäpolvi, joka pystyy tarkastelemaan peleihin liittyviä ilmiöitä kriittisesti ja samalla uutta luoden”, palkintoraadin puheenjohtaja apulaisprofessori Marko Siitonen toteaa.

Solip Park voitti yliopistosarjan työllään “Display the Gameplay but Playfully: Visual discourse analysis and comic-based research on game museums in Finland and South Korea”. Työ vertailee Suomen pelimuseon ja etelä-korealaisen Nexon-tietokonemuseon tapoja ratkaista niitä haasteita, joita pelikulttuurin ja -historian arkistoimiseen ja esittämiseen liittyy. Tulokset osoittavat, kuinka suuri vaikutus sekä yksittäisillä toimijoilla että maakohtaisella pelikulttuuriin liittyvällä keskustelulla museoiden toimintaan on. Raati arvosti erityisesti työn menetelmällistä kunnianhimoisuutta. Tutkimus yhdistelee visuaalista analyysiä, haastatteluaineistoja sekä sarjakuvailmaisun käyttämistä tutkimuksen välineenä, ja siinä on onnistuneesti osallistettu suurta yleisöä mukaan tutkimusprosessin etenemiseen. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/41382.

Sanna-Kaisa Lamminpää voitti AMK-sarjan työllään “Designing Video Game Characters Based on an Unfamiliar Culture: case Skábma”. Tapaustutkimus analysoi saamelaismytologiaan pohjautuvan videopelin kehitysprosessia erityisesti hahmokehityksen näkökulmasta. Työ tarjoaa mielenkiintoisen ja selkeästi kuvatun näkökulman videopelien suunnitteluprosessiin, ja osallistuu samalla osaltaan ajankohtaiseen keskusteluun siitä, mikä on kulttuurisen sensitiivisyyden ja asiantuntijuuden merkitys pelinkehityksen kaltaisilla luovilla aloilla. Raati arvosti erityisesti tutkimuksen rehellisen kriittistä ja reflektiivistä otetta. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/266135.

Pelialan vuosittaiset opinnäytepalkinnot jaettiin nyt kahdeksannen kerran. Palkinnon jakavat yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames Finland. Pelialan opinnäytetyökilpailun jatkuva suosio osoittaa yleistä peleihin, pelaamiseen ja pelialaan liittyvän tieteellisen ja ammatillisen kiinnostuksen jatkuvaa kasvua Suomessa. Kilpailuun osallistui yli kolmekymmentä korkeatasoista työtä eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Suomen pelitutkimuksen seuran jäsenkirje 1/2020

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura


Arvoisa Suomen pelitutkimuksen seuran jäsen,

Tässä kevään jäsenkirjeessä tiedotamme seuran ja suomalaisen pelitutkimuksen ajankohtaisista tapahtumista. Haluamme kiittää sinua jäsenyydestäsi vuonna 2019 ja toivottaa sinut jälleen mukaan toimintaan vuonna 2020! Jäsenkirje sisältää myös kutsun seuran kevätkokoukseen.

Leikillistä loppuvuotta 2020 toivottaen,

Seuran hallitus

Syyskokouskuulumisia vuodelta 2019

Seuran syyskokous pidettiin torstaina 21.11.2019 Jyväskylän yliopistossa. Seura valitsi vuoden 2020 puheenjohtajaksi Marko Siitosen (Jyväskylän yliopisto). Onnittelut uudelle puheenjohtajalle ja erittäin suuret kiitokset Tanja Sihvoselle, joka on tehnyt mittavan työn johtaessaan yhdistystä sen vuoden 2016 perustamisesta lähtien! Suurkiitokset myös seuran pitkäaikaiselle sihteerille Frans Mäyrälle, jonka tehtäviä jatkaa Usva Friman – onnittelut!

Hallitus järjestäytyi ja valitsi keskuudestaan seuran varapuheenjohtajan vuoden 2020 ensimmäisessä kokouksessa. Vuoden 2020 hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja: Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto)

Hallituksen muut jäsenet (varsinaiset jäsenet lihavoituna):

  1. Derek Fewster (Helsingin yliopisto)
  2. Heidi Rautalahti (Helsingin yliopisto)
  3. Usva Friman (Tampereen yliopisto)
  4. Mikko Meriläinen (Tampereen yliopisto)
  5. Markku Reunanen (Aalto & Turun yliopisto)
  6. Maria Ruotsalainen (Jyväskylän yliopisto)
  7. Henry Korkeila (Turun Yliopisto/Pori)
  8. Jonne Arjoranta (Jyväskylän yliopisto)
  9. Veli-Matti Karhulahti (Jyväskylän ja Turun yliopistot)
  10. Johan Kalmanlehto (Jyväskylän yliopisto)
  11. Valtteri Kauraoja (Turun yliopisto)
  12. Juho Hamari (Tampereen yliopisto)
  13. Merja Leppälahti (Turun yliopisto)
  14. Tanja Välisalo (Jyväskylän yliopisto)

Syyskokouksessa päätettiin myös seuran vuoden 2020 toimintasuunnitelmasta ja budjetista.

Suomen pelitutkimuksen seura ry:n tarkoituksena on edistää pelitutkimusta. Pelitutkimus tarkoittaa korkeatasoista tutkimustyötä ja tutkimukseen perustuvaa koulutusta, joka liittyy peleihin, leikkiin, pelaamiseen ja pelillistymiseen sekä niiden ilmentymiin läpi tieteenalojen. Seura toimii pelitutkimusta harjoittavien henkilöiden monitieteisenä edustajana, yhdyssiteenä ja tukena Suomessa. Seura tuo pelejä, leikkiä ja pelaamista käsitteleviin julkisiin keskusteluihin pelitutkimuksellista näkökulmaa. Seura myös koordinoi kansainvälisiä yhteyksiä suomalaiselle pelitutkimukselle.

Seuran tiedotuskanavat

Seura tiedottaa toiminnastaan sähköpostilistalla, jolle kaikki jäsenet liitetään

automaattisesti. Lisäksi seuran toimintaa voi seurata verkkosivuston http://www.pelitutkimus.fi, Facebook-sivun https://www.facebook.com/Pelitutkimusseura ja Twitterin https://twitter.com/Pelitutkimus kautta.

Vuoden 2020 jäsenmaksut

Syyskokouksen päätöksen mukaan seuran vuoden 2020 jäsenmaksu pysyy samana edellisiin vuosiin nähden. Se on varsinaisille jäsenille 30 euroa, opiskelijajäsenille 15 euroa ja kannatus- ja yhteisöjäsenille 300 euroa. Jäsenmaksun voi siis suorittaa seuran tilille: Nordea FI25 1838 3000 0356 91 (viitenumero: 20187). Mahdolliset kysymykset voit osoittaa seuran rahastonhoitaja Maria Ruotsalaiselle osoitteeseen maria.a.t.ruotsalainen@jyu.fi. Vuoden 2020 jäsenmaksun eräpäivä on 15.5.2020.

Demoskene hyväksytty elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Demoskene on yhteisö, joka on keskittynyt demojen, ohjelmointia, grafiikkaa ja ääntä luovasti yhdistävien reaaliaikaisten audiovisuaalisten esitysten tekemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi demoskenen huhtikuussa 2020 Elävän perinnön kansalliseen luetteloon ensimmäisenä digitaalisena kulttuurina. Suomen pelitutkimuksen seura on yksi hakemusta tukeneista yhteisöistä.

Lisätietoa löytyy museoviraston tiedotteesta ja demoskenen Elävä perintö -wikisivulta.

Pelitutkimuksen vuosikirja 2019 julkaistiin joulukuussa

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu ja avoin tiedejulkaisu, jota on

julkaistu vuodesta 2009. Pelitutkimuksen vuosikirja 2019 on julkaistu osoitteessa http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2019. 

Järjestyksessään yhdennessätoista Vuosikirjassa käsitellään hautaamisen ja suremisen roolia digitaalisissa peleissä, larppia muistelutyön menetelmänä sekä pelillistetyn taiteen mahdollisuuksia kaupunkitilassa. Tämän lisäksi vuosikirjassa ovat katsaukset roolipelitutkimuksen menetelmäoppaaseen ja Tšekkoslovakian pelikulttuurista kertovaan teokseen. Vuosikirja sisältää myös Johan Kalmanlehdon lektion ”Pelillinen mimesis muovaa subjektia”.

Ehdit vielä kirjoittaa Pelitutkimuksen vuosikirjaan 2020

Vuonna 2020 Vuosikirjan vastaavana päätoimittajana jatkaa Jonne Arjoranta, joka on jo osallistunut vuosien 2015–2019 vuosikirjojen toimittamiseen. Päätoimittaja informoi ja käy keskustelua seuran hallituksen kanssa Vuosikirjan toimituskunnan kokoonpanosta ja muista keskeisistä linjauksista.

Tänä vuonna Vuosikirjassa otetaan käyttöön katsausten ennakkojulkaisu, mikä nopeuttaa tekstien julkaisutahtia. Toisena uudistuksena vuosikirjaan toivotaan tarjottavaksi uutena tekstityyppinä esseitä, joissa yhtä tai useampaa peliä lähiluetaan tai -pelataan valitusta näkökulmasta.

Pelitutkimuksen vuosikirjassa julkaistaan digitaalisia ja muuntyyppisiä pelejä käsitteleviä tutkimusartikkeleita, katsauksia, esseitä, kirja-arvosteluja, lektioita ja muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä. Vuosikirjaan 2020 tekstien käsikirjoituksia voi lähettää päätoimittajalle 24.4.2020 saakka. Kirjoituskutsu löytyy täältä: http://www.pelitutkimus.fi/tiedotteet/pelitutkimuksen-vuosikirjan-2020-kirjoituskutsu

Pelitutkimuksen päivä 2020 peruttu koronavirusepidemian vuoksi, pelialan opinnäytetyökisan voittajat julkistetaan erikseen

Jo perinteeksi muodostunut jokakeväinen Pelitutkimuksen päivä on valitettavasti jouduttu perumaan koronavirusepidemian vuoksi. Päivää suunniteltiin yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulu KAMKin kanssa, ja aikomuksena on jatkaa yhteistyötä ensi vuonna. Palaamme Pelitutkimuksen päivän pariin uusin voimin vuonna 2021!

Pelitutkimuksen seuran yhdessä Neogamesin kanssa järjestämä pelialan opinnäytekilpailu 2020 toteutuu suunnitelmien mukaan ja kisan voittajatyöt julkistetaan kevään aikana.