Avainsana: tiedote

Demoskene elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Demoskene on kansainvälinen yhteisö, joka on keskittynyt demojen, ohjelmointia, grafiikkaa ja ääntä luovasti yhdistävien reaaliaikaisten audiovisuaalisten esitysten tekemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi huhtikuussa 2020 demoskenen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon ensimmäisenä digitaalisena kulttuurina. Suomen hakemus on osa laajempaa kansainvälistä hanketta The Art of Coding, jonka tavoitteena on saada demoskene Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen pelitutkimuksen seura on yksi hakemusta tukeneista yhteisöistä.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2020 – Kirjoituskutsu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu, joka on sijoitettu TSV:n julkaisuluokituksessa kategoriaan 1. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa julkaistaan kuitenkin myös muita kuin digitaalisia pelejä käsitteleviä tekstejä. Sopivia aiheita ovat esimerkiksi pelit, niiden pelaajat, pelien kehittäminen tai muu peleihin tai leikkiin liittyvä ilmiö. Työ voi olla teoreettista, empiiristä, soveltavaa tai suunnittelututkimusta.

Vuosikirjassa julkaistaan

  • tutkimusartikkeleita
  • katsauksia
  • esseitä
  • arvosteluja
  • lektioita
  • muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä

Esseet ovat uusi tekstimuoto Pelitutkimuksen vuosikirjassa. Vuosikirja julkaisee yksittäiseen peliin tai peleihin keskittyviä kriittisiä esseitä.

Katsaukset ennakkojulkaistaan vuosikirjan sivuilla ennen kirjan julkaisua.

Käsikirjoitusten tulee noudattaa Pelitutkimuksen vuosikirjan ohjeistusta. Tekstit, jotka eivät noudata ohjeistusta, palautetaan korjattaviksi kirjoittajille.

Tekstien käsikirjoituksia voi lähettää vuosikirjan päätoimittajalle 24.4.2020 mennessä.

Parhain terveisin toimituskunnan puolesta,

vuosikirjan päätoimittaja Jonne Arjoranta (jonne.arjoranta [at] jyu.fi)

Pelialan opinnäytekilpailu 2020

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Etsimme vuoden parhaita peli- ja leikkiaiheisia korkeakoulujen lopputöitä! Jo kahdeksatta kertaa järjestettävä pelialan opinnäytekilpailu tekee näkyväksi pelien ja leikin parissa tehtävää korkeatasoista suomalaista koulutus- ja tutkimustyötä. Kilpailun järjestää Suomen pelitutkimuksen seura yhteistyössä Suomen pelialan keskuksen Neogamesin kanssa.

Vaatimukset: Kilpailuun hyväksytään suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen peli- ja leikkiaiheiset opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on hyväksytty kalenterivuoden 2019 aikana (1.1.–31.12.2019). Opinnäytteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulun perustutkinnon valmistumiseen liittyvää lopputyötä – kilpailuun ei siis voi osallistua opintoihin muuten liittyvällä projektityöllä tai muulla vastaavalla suorituksella. Myös väitöskirjat on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Opinnäytteen tulee tavalla tai toisella liittyä digitaalisiin tai ei-digitaalisiin peleihin, leikkiin tai pelillisiin ilmiöihin. Tutkimuskohteeksi voivat asettua pelit itsessään, niiden pelaaminen, niiden tekeminen tai jokin muu peleihin tai leikkiin elimellisesti liittyvä ilmiö. Työ voi olla otteeltaan esimerkiksi teoreettinen, empiirinen (laadullinen tai määrällinen), soveltava tai suunnittelututkimus.

Kategoriat ja palkinnot: Palkintoja jaetaan kahdessa kategoriassa: yliopistosta valmistuneet työt (pro gradut ja diplomityöt) ja ammattikorkeakoulun lopputyöt. Tunnustukseen sisältyy rahapalkinto, joka voidaan jakaa yhden tai useamman palkitun kesken. Palkitut kutsutaan esittelemään työtään vuoden 2020 Pelitutkimuksen päivässä toukokuussa.

Aikataulu: Opinnäyte tulee ilmoittaa ehdokkaaksi viimeistään 29.2.2020. Työn asettaa ehdolle ensisijaisesti työn tekijä. Jos työtä ehdottaa esimerkiksi työn ohjaaja, toivomme, että töitä ilmoitetaan yksi oppiainetta tai koulutusohjelmaa kohden.

Ilmoittautuminen: Täytä ilmoittautumiskaavake osoitteessa: https://webropol.com/s/peliala2020. Raadilla on oikeus hylätä myöhässä tai puutteellisina toimitetut ehdotukset.

Yhteystiedot: Lisätietoja kilpailusta antaa raadin puheenjohtaja, apulaisprofessori Marko Siitonen (marko.siitonen@jyu.fi).

Game Studies Thesis Competition 2020

The search for the best Finnish theses on the topic of games and play is on again! The eighth annual game studies thesis competition aims to promote the highest quality education and research in Finland in the field of games and play. The competition is organised by The Finnish Society for Game Research in collaboration with Neogames – Hub of the Finnish Game Industry.

Requirements: A thesis related to games or play from any Finnish university or university of applied sciences will be accepted as a submission. The thesis must have been accepted by the university during the calendar year 2019 (1.1.–31.12.2019). In the context of the competition, thesis refers to a work required for receiving an academic degree – it is not possible to participate in the contest with another type of study project work or any other similar submission. Doctoral dissertations are also excluded from the contest. Submitted thesis must be somehow connected to digital or non-digital games, play or other game-related phenomenon. Subjects of study can be games themselves, playing or making of games, or any other phenomenon which is fundamentally connected to games or play. The approach to the topic of games or play can be, for example, theoretical, empirical (qualitative or quantitative), applied or design research

Categories and prizes: Acknowledgements are awarded in two categories: one for universities (master’s theses) and one for universities of applied sciences. The award includes a monetary prize, which can be divided between one or several award winners. Award winners will be called to present their work at the Finnish Game Research day 2020 in May.

Schedule: The thesis must be submitted by 29.2.2020. The work should primarily be submitted by its author. If the work is submitted by someone else (for example the supervisor), we hope that only one work is submitted per discipline or degree program.

Submissions: Fill out the submission form at: https://webropol.com/s/peliala2020. The board holds the right to dismiss any late or incomplete submissions.

Contact Information: For further information please contact the chair of the evaluation board, Associate Professor Marko Siitonen (marko.siitonen@jyu.fi).

Kevätkokouskutsu 2019

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Hyvä Suomen pelitutkimuksen seura ry:n jäsen,

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 10.5.2019 Espoon Otaniemessä, Aalto-yliopistolla, Pelitutkimuksen päivän yhteydessä.

Kokouspaikkana on Harald Herlin -oppimiskeskus (vanha TKK:n kirjasto), luokka 233a (Vilho), osoitteessa Otaniementie 9. Pelitutkimuksen päivän muu ohjelma järjestetään oppimiskeskuksen alakerrassa. Helsingin keskustasta pääsee helpoiten perille metrolla, esim. rautatieasemalta tai Kampin keskuksesta (AB-lippu). Tapiolan tai Matinkylän suuntaan kulkevat metrot käyvät kumpikin, jää pois Aalto-yliopiston pysäkillä.

Kokouksen ajankohta on klo 16.00–17.00.

Lämpimästi tervetuloa! Kahvitarjoilun mitoittamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumisia tällä verkkolomakkeella: https://forms.gle/YtwHUFTW7R4xeDZZ6.

Esityslista

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Järjestäytyminen: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Vuoden 2018 toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja toiminnantarkastajan lausunnon käsittely
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen sekä tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle
  7. Muut esille tulevat asiat
  8. Ilmoitusasiat
  9. Kokouksen päättäminen

Pelitutkimuksen päivän ohjelma

12.15–12.20 Puheenjohtajan tervehdys

12.20–13.00 Jaakko Kemppainen: “Pelit taiteena – tuoreen läänintaiteilijan näkemyksiä”

13.00–13.40 Derek Fewster: “Humanistisen pelitutkimuksen avauksia Helsingin yliopistossa”

13.40–14.00 Kahvitauko

14.00–15.30 Pelialan opinnäytekilpailun tulokset ja voittajien puheenvuorot

15.30–15.45 Tiedotukset ja loppusanat

15.45 Tilaisuuden päätös

Suomen pelitutkimuksen seuran jäsentiedote 1/2019

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Maaliskuu 2019

Arvoisa Suomen pelitutkimuksen seuran jäsen,

Tässä alkuvuoden jäsenkirjeessä tiedotamme seuran ja suomalaisen pelitutkimuksen ajankohtaisista tapahtumista. Haluamme kiittää sinua jäsenyydestäsi vuonna 2018 ja toivottaa sinut jälleen mukaan toimintaan vuonna 2019!

Leikillistä vuotta 2019 toivottaen,

Seuran hallitus

Syyskokouskuulumisia

Seuran syyskokous pidettiin torstaina 22.11.2018 Jyväskylän yliopistossa. Kokous valitsi seuran vuoden 2019 puheenjohtajaksi professori Tanja Sihvosen Vaasan yliopistosta. Hallitus järjestäytyi ja valitsi keskuudestaan seuran varapuheenjohtajan vuoden 2019 ensimmäisessä kokouksessa. Vuoden 2019 hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt:

Hallituksen muut jäsenet (varsinainen jäsen – varajäsen):

  • Marko Siitonen (JY) – Maria Ruotsalainen (JY)
  • Maria Törhönen (TAU) – Veli-Matti Karhulahti (TY, Turku)
  • Tanja Välisalo – Jonne Arjoranta (JY)
  • Usva Friman (TY/Pori) – Henry Korkeila (TY/TAU, Pori)
  • Frans Mäyrä (TAU) – Jaakko Stenros (TAU)
  • Juho Hamari (TAU, TY/Pori) – Markku Reunanen (Aalto, TY/Pori)
  • Heidi Rautalahti (HY) – J. Tuomas Harviainen (TAU)
  • Tapani Joelsson (TY, Turku) – Merja Leppälahti (TY)

Syyskokouksessa päätettiin myös seuran vuoden 2019 toimintasuunnitelmasta ja budjetista.

Suomen pelitutkimuksen seura ry:n tarkoituksena on edistää pelitutkimusta. Pelitutkimus tarkoittaa korkeatasoista tutkimustyötä ja tutkimukseen perustuvaa koulutusta, joka liittyy peleihin, leikkiin, pelaamiseen ja pelillistymiseen sekä niiden ilmentymiin läpi tieteenalojen. Seura toimii pelitutkimusta harjoittavien henkilöiden monitieteisenä edustajana, yhdyssiteenä ja tukena Suomessa. Seura tuo pelejä, leikkiä ja pelaamista käsitteleviin julkisiin keskusteluihin pelitutkimuksellista näkökulmaa. Seura myös koordinoi kansainvälisiä yhteyksiä suomalaiselle pelitutkimukselle.

Seuran tiedotuskanavat

Seura tiedottaa toiminnastaan sähköpostilistalla, jolle kaikki jäsenet liitetään automaattisesti. Lisäksi seuran toimintaa voi seurata verkkosivuston http://www.pelitutkimus.fi, Facebook-sivun https://www.facebook.com/Pelitutkimusseura ja Twitterin https://twitter.com/Pelitutkimus kautta. Nykyisten kanavien lisäksi seuralle suunnitellaan myös Facebook-keskusteluryhmää.

Vuoden 2019 jäsenmaksut

Muistutusviestien jäsenmaksujen maksamisesta olisi pitänyt tulla jo kaikille jäsenille sähköpostilla. Kiitos kaikille, jotka ovat jo hoitaneet jäsenmaksun! Syyskokouksen päätöksen mukaan seuran vuoden 2019 jäsenmaksu pysyy samana edellisiin vuosiin nähden. Se on varsinaisille jäsenille 30 euroa, opiskelijajäsenille 15 euroa ja kannatus- ja yhteisöjäsenille 300 euroa. Vuoden 2019 jäsenmaksun voi siis suorittaa seuran tilille: Nordea FI25 1838 3000 0356 91 (viitenumero: 20187). Mahdolliset kysymykset voit osoittaa seuran hallituksen sihteerille Frans Mäyrälle osoitteeseen frans.mayra@tuni.fi tai rahastonhoitaja Tanja Välisalolle osoitteeseen tanja.valisalo@jyu.fi.

Pelitutkimuksen vuosikirja 2018

Pelitutkimuksen vuosikirja 2018 on julkaistu osoitteessa http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2018. Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Järjestyksessään kymmenennessä vuosikirjassa käsitellään digitaalista kilpapelaamista Suomessa, vertaillaan Suomen, Kanadan ja Japanin pelaajien erityispiirteitä sekä analysoidaan mölkyn MM-kisoja ja koulujen opetussuunnitelman suhteita pelaamiseen. Tämän lisäksi esillä ovat Advanced Dungeons & Dragons -pöytäroolipelin pelimoduuli The Temple of Elemental Evil, arvio Fans and Videogames. Histories, Fandom, Archives -teoksesta ja neljän pelitutkimusaiheisen väitöstilaisuuden lektiot eli väittelijän johdantoesitelmät. Vuosikirja sisältää myös J. Tuomas Harviaisen muistokirjoituksen Bernie de Kovenille (1941–2018).

Pelitutkimuksen vuosikirja 2019

Vuonna 2019 Vuosikirjan vastaavana päätoimittajana aloittaa Jonne Arjoranta, joka on jo osallistunut 2015-2018 vuosikirjojen toimittamiseen. Päätoimittaja informoi ja käy keskustelua seuran hallituksen kanssa Vuosikirjan toimituskunnan kokoonpanosta ja muista keskeisistä linjauksista.

Vuosikirjaan 2019 voi tarjota käsikirjoituksia lähettämällä päätoimittajalle viestiä 6.4.2019 mennessä. Kirjoituskutsu löytyy täältä: http://www.pelitutkimus.fi/tiedotteet/pelitutkimuksen-vuosikirja-2019-kirjoituskutsu

Pelialan opinnäytetyökilpailu 2019

Vuoden parhaat peli- ja leikkiaiheiset korkeakoulujen lopputyöt ovat jälleen esillä! Seitsemättä kertaa järjestettävä pelialan opinnäytetyökilpailu tekee näkyväksi pelien ja leikin parissa tehtävää korkeatasoista suomalaista koulutus- ja tutkimustyötä. Kilpailun järjestää tänä vuonna Suomen pelitutkimuksen seura yhteistyössä ennestään tutun kumppanin, Suomen pelialan keskuksen Neogames ry:n kanssa. Kisan voittaja julkistetaan perinteisesti keväällä järjestettävässä Pelitutkimuksen päivässä.

Pelitutkimuksen päivä 2019 – save the date

Tämänvuotinen, jo neljättä kertaa järjestettävä Pelitutkimuksen päivä järjestetään Espoon Otaniemen Aalto yliopiston Game Design and Production -yksikön Game Jam -tapahtuman yhteydessä perjantaina 10.5.2019. Päivän tarkasta ohjelmasta ja aikatauluista tiedotetaan erikseen. Seuran jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan Pelitutkimuksen päivään!

Pelitutkimuksen vuosikirja 2019 – Kirjoituskutsu

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Kirjoituskutsua päivitetty 15.4.2019: Aikarajaa on jatkettu 30.4.2019 asti.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2019 valmistelu on alkanut. Vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu, joka on sijoitettu TSV:n julkaisuluokituksessa kategoriaan 1. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa julkaistaan kuitenkin myös muita kuin digitaalisia pelejä käsitteleviä tekstejä.

Vuosikirjassa julkaistaan

  • tutkimusartikkeleita
  • katsauksia
  • arvosteluja
  • lektioita
  • muita pelitutkimuksen alaan liittyviä tekstejä.

Tuleva vuosikirja noudattaa samaa muotoa kuin aiemmat Pelitutkimuksen vuosikirjat. Käsikirjoitusten tulee noudattaa Pelitutkimuksen vuosikirjan ohjeistusta. Tekstit, jotka eivät noudata ohjeistusta, palautetaan korjattaviksi kirjoittajille.

Tekstien käsikirjoituksia voi lähettää vuosikirjan päätoimittajalle 6.4.2019 30.4.2019 mennessä.

Parhain terveisin toimituskunnan puolesta,

vuosikirjan päätoimittaja Jonne Arjoranta (jonne.arjoranta [at] jyu.fi)

Muutos toimituskunnassa

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Pelitutkimuksen vuosikirjan toimituskunnan jäsenet vaihtuvat. Vuosikirja saa uuden päätoimittajan ja toimituskuntaan liittyy uusi jäsen. Vuosikirjan uusi päätoimittaja on tutkijatohtori Jonne Arjoranta (Jyväskylän yliopisto). Toimituskunnan uusi jäsen on yliopistonopettaja Tanja Välisalo (Jyväskylän yliopisto). Molemmat ovat osallistuneet vuosikirjan tekemiseen jo useita vuosia ja Arjoranta on kuulunut vuosikirjan toimituskuntaan vuodesta 2015 alkaen.

Vuosikirjan edellinen päätoimittaja Raine Koskimaa jatkaa yhä toimituskunnan jäsenenä. Toimituskunnassa jatkavat myös Jaakko Suominen, Usva Friman, Frans Mäyrä ja Olli Sotamaa.

Uuden päätoimittajan keskeiset tavoitteet ovat ylläpitää vuosikirjan korkeaa tasoa ja tärkeää roolia suomalaisen pelitutkimuksen keskeisenä julkaisupaikkana.

Pelitutkimuksen vuosikirja 2018 on ilmestynyt – historiallista taustoitusta kilpapelaamiselle ja suomalaiset pelaajat kansainvälisessä vertailussa

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

​Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu.  Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Suomessa tehdään korkeatasoista pelitutkimusta, jonka tulokset julkaistaan pääasiassa kansainvälisillä foorumeilla. Pelitutkimuksen vuosikirja tuo uusimpia tutkimustuloksia yleisön saataville myös suomeksi. Kuluneen vuoden aikana e-urheilu eli kilpapelaaminen on noussut huomattavasti aiempaa näkyvimmin esiin julkisuudessa. Erityisesti tähän ovat vaikuttaneet suomalaispelaajien saavuttamat voitot kansainvälisissä turnauksissa. Nyt julkaistussa, jo kymmenennessä vuosikirjassa, käsitellään kilpapelaamisen varhaisvaiheita Suomessa 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin artikkelissa, joka tarjoaa perspektiiviä kilpapelaamisesta parhaillaan käytävälle keskustelulle. Toisessa tutkimusartikkelissa vertaillaan mittavan kyselyaineiston (yhteensä yli 4000 vastaajaa) perusteella videopelien pelaamisesta kiinnostuneiden kotimaisten pelaajien pelimieltymyksiä ja -tottumuksia japanilaisten ja kanadalaisten vastaaviin ja todetaan suomalaisten pelaajien mm. suosivan erityisesti yksin tapahtuvaa voimakkaasti vuorovaikutteista pelaamista.

Vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien lisäksi vuosikirjassa on katsausartikkeleita, jotka käsittelevät Mölkky-pelin MM-kisoja, pelin ja leikin asemaa uudessa kansallisessa opetussuunnitelmassa sekä kuvailun merkitystä Advanced Dungeons & Dragons –pöytäroolipelin The Temple of Elemental Evil –moduulissa. Vuosikirjassa julkaistaan myös neljän lähiaikoina Suomessa järjestetyn pelitutkimusaiheisen väitöstilaisuuden avausesitelmät. Vuosikirjan päättävät merkittävän leikki- ja pelitutkija Bernie De Kovenin muistokirjoitus sekä arvio kirjasta Fans and Videogames. Histories, Fandom, Archives.

Pelitutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja on professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi professorit Frans Mäyrä (Tampereen yliopisto) ja Jaakko Suominen (Turun yliopisto), apulaisprofessori Olli Sotamaa (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Jonne Arjoranta (Jyväskylän yliopisto) sekä yliopisto-opettaja Usva Friman (Turun yliopisto).

http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2018

19.12.2018

Raine Koskimaa

Pelitutkimuksen vuosikirja, päätoimittaja

raine.koskimaa@jyu.fi

Jäsentiedote 21.11.2018

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Arvoisa Suomen pelitutkimuksen seuran jäsen,

erittäin suuri kiitos jäsenyydestäsi! Tässä vuoden toisessa, ja viimeisessä jäsentiedotteessa tiedotamme tutkimusuutisista, vuoden 2018 jäsenmaksuista ja mahdollisuudesta ilmoittautua vapaaehtoiseksi seuran hallitukseen vuodelle 2019. Haluamme kiittää sinua jäsenyydestäsi vuonna 2018 ja toivottaa sinut jälleen mukaan toimintaan vuonna 2019!

Seuran tiedotuskanavat

Seura tiedottaa toiminnastaan sähköpostilistalla, jolle kaikki jäsenet liitetään automaattisesti. Lisäksi seuran toimintaa voi seurata verkkosivuston http://www.pelitutkimus.fi, Facebook-sivun https://www.facebook.com/Pelitutkimusseura ja Twitterin https://twitter.com/Pelitutkimus kautta. Nykyisten kanavien lisäksi seuralle suunnitellaan myös Facebook-keskusteluryhmää.

Seuran syyskokous

Seura pitää syyskokouksen tämän viikon torstaina, 22.11 klo 13. Paikkana toimii Jyväskylän yliopisto ”Seminar on eSports, Exergaming, and Fantasy Leagues”-tapahtuman yhteydessä. Osoite: Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäen kampus, P-rakennus, ravintola Lozzi, osoite: Keskussairaalantie 4

Etäyhteys kokoukseen on myös mahdollista: https://connect.funet.fi/gamelab

Lisätietoja seminaarista: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/tutkimus/konferenssit-seminaarit/seminar-on-e-sports-exergaming-and-fantasy-leagues

Syyskokouksen asialista on lähetetty sähköpostiinne 9. marraskuuta.

Tutkimusuutisia ja tiedotteita

Pelitutkimus Suomessa 2018 -luentosarja pidettiin keväällä 7.2-17.4 kerran viikossa vuoroin kolmessa kaupungissa: Tampereella, Porissa ja Jyväskylässä. Luentosarja pitää sisällään 11 luentoa ja luennot ovat katsottavissa YouTubessa: https://www.youtube.com/playlist?list=PLaTzOIBDJFEBXatCw4gluqrInhqSAiJau

Lisätietoja: https://coe-gamecult.org/2018/01/17/luentosarja2018/

Making Games -seminaari pidettiin 24.-25. huhtikuuta Tampereella. Teemana oli lähestyä pelien tekemistä eri näkökulmista. Seminaari painottaa keskeneräisten (work-in-progress) tekstien lähettämistä seminaariin, jossa vertaiskeskustelun avulla saadaan ja annetaan palautetta ja ideoita tekstin ja työn laadun parantamiseksi sekä valmiiksi saamiseen. Täten Game Research Lab:n seminaarit soveltuvat hyvin jatko-opiskelijoille ja muille tutkijan uran alussa oleville. Lisätietoja: https://makinggamesseminar.wordpress.com/

Pelitutkimuksen päivä pidettiin 4. toukokuuta Jyväskylän yliopistossa, jossa aiheena oli e-urheilu ja sen vertailu sekä tarkastelu perinteiseen urheiluun. Samana päivänä pidettiin seuran kevätkokous ja palkittiin vuoden 2018 pelialan opinnäytetyökilpailun voittajat.  Lisätietoja: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/tutkimus/konferenssit-seminaarit/pelitutkimuksen-paiva-2018

Vuoden 2018 pelialan opinnäytekilpailun palkinnot myönnettiin Tove Brantbergille Aalto-yliopistosta ja Marika Niemiselle Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Lisäksi raati myönsi kunniamaininnan Pauliina Ikäheimolle Aalto-yliopistosta sekä Janne Laineelle ja Juho Ylisiurualle Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Lisätietoja: http://www.pelitutkimus.fi/tiedotteet/vuoden-2018-pelialan-opinnaytekilpailun-palkinnot-myonnetty

Syyskuussa julkistettiin vuoden 2018 pelaajabarometri: Pelaajabarometri 2018: Monimuotoistuva mobiilipelaaminen. Pelaajabarometri-tutkimus vahvistaa kuvaa Suomesta aktiivisten pelaajien maana. Samalla uudessa tutkimuksessa nousee esiin pelaamisen sisältöjen ja muotojen monipuolisuus sekä pelikulttuurin jatkuva muutos.

Uuden tutkimuksen mukaan 97,8 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin, kun niin digitaaliset kuin perinteiset, ei-digitaaliset pelimuodot ja kaikkein satunnaisinkin pelaaminen otetaan huomioon. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa pelaavia on kaikki, myös ei-digitaalinen pelaaminen huomioiden noin 88 % suomalaisista. Aktiivisia digitaalisia pelejä pelaavia on suomalaisista 60,5 %.

Pelaajabarometrin tutkimusraportti on kokonaisuudessaan ladattavissa verkosta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0870-4

Jäsenmaksut vuodelle 2018

Jos olette maksaneet vuoden 2018 jäsenmaksun, mahtavaa! Jos se on jostain syystä unohtunut, tai on maksamatta, nyt olisi viimeistään aika suorittaa maksu pois jaloista pyörimästä! Tässä vielä muistutuksena määrät: seuran jäsenmaksu on varsinaisille jäsenille 30 euroa, opiskelijajäsenille 15 euroa ja kannatus- ja yhteisöjäsenille 300 euroa. Mikäli tilinumero ja viitenumero on päässyt unholaan, tai et ole maksusi statuksesta täysin varma, otathan pikaisesti yhteyttä seuran rahastonhoitaja Tanja Välisaloon (etunimi.sukunimi [at] jyu.fi).

Vapaaehtoiseksi seuran hallitukseen

Torstaina pidettävässä seuran syyskokouksessa valitaan hallitus vuodelle 2019. Jokaisella seuran jäsenellä on mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseksi hallituksen toimintaan vuodelle 2019. Olkaa rohkeita, ja ilmoittautukaa vapaaehtoiseksi edistämään suomalaisen pelitutkimuksen asemaa! Tässä vielä muistutus seuran tarkoituksesta: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pelitutkimusta, jolla tarkoitetaan pelien, leikin, pelaamisen ja näihin liittyvien aihepiirien korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä, ja tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Seura toimii pelitutkimusta harjoittavien henkilöiden monitieteisenä edustajana, yhdyssiteenä ja tukena Suomessa. Seura tuo pelejä, leikkiä ja pelaamista käsitteleviin julkisiin keskusteluihin pelitutkimuksellista näkökulmaa. Seura myös tarvittaessa koordinoi kansainvälisiä yhteyksiä suomalaiselle pelitutkimukselle.

Pelaajabarometri 2018: Monimuotoistuva mobiilipelaaminen

Posted on by Suomen pelitutkimuksen seura

Uutta tietoa pelaamisesta, eSports-harrastuksesta ja suomalaisten asenteista pelaamista kohtaan.

Pelaajabarometrin tutkimusraportti on kokonaisuudessaan ladattavissa verkosta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0870-4

Juuri valmistunut uusi Pelaajabarometri-tutkimus vahvistaa kuvaa Suomesta aktiivisten pelaajien maana. Samalla uudessa tutkimuksessa nousee esiin pelaamisen sisältöjen ja muotojen monipuolisuus sekä pelikulttuurin jatkuva muutos.

Uuden tutkimuksen mukaan 97,8 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin, kun niin digitaaliset kuin perinteiset, ei-digitaaliset pelimuodot ja kaikkein satunnaisinkin pelaaminen otetaan huomioon. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa pelaavia on kaikki, myös ei-digitaalinen pelaaminen huomioiden noin 88 % suomalaisista. Aktiivisia digitaalisia pelejä pelaavia on suomalaisista 60,5 %. Nämä määrät ovat pysyneet käytännössä samana kuin edellisenä tutkimusvuonna 2015. Digitaalisten pelien pelaajien keski-ikä on nyt noin 38 vuotta ja niiden, jotka eivät pelaa lainkaan digipelejä, noin 58 vuotta. Pelaaminen tapahtuu yhä useammin mobiililaitteilla, ja tietokonepelaamisen ja konsolivideopelaamisen suosio on jäämässä nopeasti kehittyneiden ja yleistyneiden mobiilipelien jalkoihin. Suomalaisista jo 56,6 % pelaa pelejä mobiililaitteilla ainakin joskus.

Pitkään Suomen suosituimpana digipelinä Pelaajabarometreissa esiintyneen tietokonepasianssin on nyt ensimmäistä kertaa suosituimpien digitaalisen pelien kärkipaikalta syrjäyttäneet Veikkauksen pelit. Rahapelaamisen laajeneminen monimuotoiseksi digipelaamiseksi on tutkimussarjan valossa selvästi näkyvissä. Vastaajista noin 20 % oli aktiivisia verkkorahapelaajia. Ainakin joskus suomalaisella tai ulkomaisilla rahapelisivustoilla on pelannut 31 % suomalaisista. Ensimmäisessä Pelaajabarometrissa vuonna 2009 aktiivisten verkkoraha≠pelaajien osuus oli vain 12,8 %.

Edellisessä tutkimuksessa pulmapelit oli suosituin pelilajityyppi kaikissa tutkituissa ikäryhmissä. Tämän tutkimuksen mukaan pulmapelit ovat säilyttäneet väestötasolla johtoasemansa, mutta niiden ohi ovat niin lasten ja nuorten kuin parikymppisten nuorten aikuisten ryhmässä nousseet erilaiset ammuskelupelit ja seikkailupelit. Uusia, seikkailua, rakentelua ja monen pelaajan selviytymiskamppailua yhdisteleviä ”Battle Royale”-pelejä on noussut myös suomalaisten suosituimpien digitaalisten pelien listalle. Selviytymispeli Fortnite onkin suosikkipelien listalla kolmannella jaetulla sijalla Candy Crush -pulmapelin kanssa.

eSports-kilpapelaamisen harrastusta selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Pelaajabarometrissa. eSports-pelien seuraaminen on vahvasti painottunut nuorten miesten ja poikien harrastukseksi. Pelaamiseen liittyviä verkkolähetyksiä tai -tallenteita seuraa miehistä ainakin joskus 30,8 %. Koko väestön tasolla kilpapelaamista koskevia stream-lähetyksiä seuraa aktiivisesti 8,5 % suuruinen osuus suomalaisista. Aktiivisia kilpapelaajia on noin 1,8 % suomalaisista.

Pelaamiseen kohdistuvat asenteet Suomessa ovat nykyään voittopuoleisesti myönteisiä. 50,5 % eli lievä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että pelaaminen on hyödyllistä. Pelaamisen haitallisuutta koskevan väitteen kanssa tutkimuksessa oli samaa mieltä 40,8 % vastaajista. Osa (17,5 %) vastaajista katsoi pelien pelaamisen olevan yhtä aikaa sekä hyödyllistä että haitallista.

Peliongelmien määrä on tutkimuksen mukaan pysynyt aiemmassa tutkimuksessa havaitulla tasolla. Toistuvia pelaamisen ajankäyttöongelmia kertoi kokeneensa 1,2 % vastaajista, ja peleihin liittyviä rahankäyttöongelmia 0,3 % vastaajista.

Nyt tutkimukseen saatu 946 vastaajan aineisto perustuu Väestörekisterikeskuksen toteuttamaan satunnaisotannastaan 10-75-vuotiaista Manner-Suomen asukkaista. Tutkimuksen virhemarginaali eli luottamusväli on koko väestöä koskevien prosenttiosuuksien osalta 95 % todennäköisyydelle laskettuna noin ±3 %.

Pelaajabarometritutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Leikillistyminen ja pelillisen kulttuurin synty -tutkimushanketta (LUDIC) ja Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön (CoE-GameCult) toimintaa.

Lisätietoja:
Tutkija Jani Kinnunen, jani.kinnunen@uta.fi, 050 428 0895
Professori Frans Mäyrä, frans.mayra@uta.fi, 050 336 7650
Osoite: Viestintätieteiden tiedekunta (COMS), Game Research Lab, 33014 Tampereen yliopisto