2021
Kristiansson, Jesper
Yleinen historia, Jyväskylän yliopisto, 2021, ISBN: 978-951-39-8680-3.
Abstract | Links | BibTeX | Avainsanat: demokratiakasvatus, historian opetus, perusopetus, Rancière, suomenkieliset väitöskirjat, valtaistuminen
@phdthesis{Kristiansson2021,
title = {”Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan”: Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla},
author = {Jesper Kristiansson},
url = {http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8680-3},
isbn = {978-951-39-8680-3},
year = {2021},
date = {2021-01-01},
school = {Yleinen historia, Jyväskylän yliopisto},
abstract = {Tutkimustehtäväni oli selvittää, mitä seurauksia vallan radikaalilla uudelleen jakamisella on yläkoulun historian tunneilla. Sovelsin Jacques Rancièren ja kriitti-sen pedagogiikan ajatuksia käytäntöön luomalla demokratiakasvatukselle ja valtaistumiselle otollisen tilan. Opettajana annoin oppilaille asteittain enemmän vaikutusvaltaa vaikuttaa opiskeluunsa. Lopulta he saivat toteuttaa opetussuunnitelmaa haluamallaan tavalla. Tutkimuksen käytännön osuus toteutettiin toimintatutkimuksena, ja se kesti kolme lukuvuotta. Keräsin neljältä tutkimusryhmältäni paljon aineistoa, muun muassa tuntipäiväkirjoja, haastatteluja ja kaikki tehdyt työt. Aineiston analyysin kautta pyrin selvittämään, miten oppilaat opiskelivat historiaa kokeilun aikana, mitä he oppivat ja seurasiko opiskelusta valtaistuminen. Oppilaat tutustuivat historiaan omaehtoisesti muun muassa YouTube-videoiden kautta. Kun oppilaat saivat päättää historian opiskelusta, he tuottivat yleensä tutkielmatyyppisiä töitä. Oppilaita kiinnosti opiskelun pelillistäminen. Opetussuunnitelmatekstin kapulakielisyys rajoitti hieman oppilaiden kykyä lukea ja soveltaa opetussuunnitelmaa omatoimisesti. Vaikka oppilaat itse kokivat oppivansa oppiainekohtaiset haastavat tavoitteet hyvin, lähdekritiikkiä ei yleensä pohdittu töissä eikä niissä tehty juuri omia tulkintoja. Oppilaat oppivat omatoimisuutta ja luovuutta korostavia opetussuunnitelman laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia sekä tietoteknisiä taitoja. Oppilaista kasvoi itseohjautuvia toimijoita, jotka ottivat vastuun ja vapauden oppimisestaan. Oppimisen omistajuus siirtyi opettajalta oppilaille. Totesin oppilaiden saavuttaneen valtaistumisen tilan. Opetuksessa tuettiin oppilaiden kasvua demokraattisiksi kansalaisiksi. Opettajan valta istuu tiukassa koulun rakenteissa, eikä kaikesta vallasta voi tai kannatakaan luopua. Oppilaat pystyvät kuitenkin oppimaan ilman, että opettaja aktiivisesti ohjaa oppimisprosessia.},
keywords = {demokratiakasvatus, historian opetus, perusopetus, Rancière, suomenkieliset väitöskirjat, valtaistuminen},
pubstate = {published},
tppubtype = {phdthesis}
}
Tutkimustehtäväni oli selvittää, mitä seurauksia vallan radikaalilla uudelleen jakamisella on yläkoulun historian tunneilla. Sovelsin Jacques Rancièren ja kriitti-sen pedagogiikan ajatuksia käytäntöön luomalla demokratiakasvatukselle ja valtaistumiselle otollisen tilan. Opettajana annoin oppilaille asteittain enemmän vaikutusvaltaa vaikuttaa opiskeluunsa. Lopulta he saivat toteuttaa opetussuunnitelmaa haluamallaan tavalla. Tutkimuksen käytännön osuus toteutettiin toimintatutkimuksena, ja se kesti kolme lukuvuotta. Keräsin neljältä tutkimusryhmältäni paljon aineistoa, muun muassa tuntipäiväkirjoja, haastatteluja ja kaikki tehdyt työt. Aineiston analyysin kautta pyrin selvittämään, miten oppilaat opiskelivat historiaa kokeilun aikana, mitä he oppivat ja seurasiko opiskelusta valtaistuminen. Oppilaat tutustuivat historiaan omaehtoisesti muun muassa YouTube-videoiden kautta. Kun oppilaat saivat päättää historian opiskelusta, he tuottivat yleensä tutkielmatyyppisiä töitä. Oppilaita kiinnosti opiskelun pelillistäminen. Opetussuunnitelmatekstin kapulakielisyys rajoitti hieman oppilaiden kykyä lukea ja soveltaa opetussuunnitelmaa omatoimisesti. Vaikka oppilaat itse kokivat oppivansa oppiainekohtaiset haastavat tavoitteet hyvin, lähdekritiikkiä ei yleensä pohdittu töissä eikä niissä tehty juuri omia tulkintoja. Oppilaat oppivat omatoimisuutta ja luovuutta korostavia opetussuunnitelman laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia sekä tietoteknisiä taitoja. Oppilaista kasvoi itseohjautuvia toimijoita, jotka ottivat vastuun ja vapauden oppimisestaan. Oppimisen omistajuus siirtyi opettajalta oppilaille. Totesin oppilaiden saavuttaneen valtaistumisen tilan. Opetuksessa tuettiin oppilaiden kasvua demokraattisiksi kansalaisiksi. Opettajan valta istuu tiukassa koulun rakenteissa, eikä kaikesta vallasta voi tai kannatakaan luopua. Oppilaat pystyvät kuitenkin oppimaan ilman, että opettaja aktiivisesti ohjaa oppimisprosessia.