Pelialan opinnäytetyökilpailu 2024

Etsimme vuoden parhaita peli- ja leikkiaiheisia korkeakoulujen lopputöitä! Jo yhdettätoista kertaa järjestettävä pelialan opinnäytekilpailu tekee näkyväksi pelien ja leikin parissa tehtävää korkeatasoista suomalaista koulutus- ja tutkimustyötä. Kilpailun järjestää Suomen pelitutkimuksen seura ry. yhteistyössä Suomen pelialan keskusjärjestö Neogamesin kanssa.

Vaatimukset: Kilpailuun hyväksytään suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen peli- ja leikkiaiheiset opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on hyväksytty kalenterivuoden 2023 aikana (1.1.–31.12.2023). Opinnäytteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulun perustutkinnon valmistumiseen liittyvää lopputyötä – kilpailuun ei siis voi osallistua opintoihin muuten liittyvällä projektityöllä tai muulla vastaavalla suorituksella. Myös väitöskirjat on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Opinnäytteen tulee tavalla tai toisella liittyä digitaalisiin tai ei-digitaalisiin peleihin, leikkiin tai pelillisiin ilmiöihin. Tutkimuskohteeksi voivat asettua pelit itsessään, niiden pelaaminen, niiden tekeminen tai jokin muu peleihin tai leikkiin elimellisesti liittyvä ilmiö. Työ voi olla otteeltaan esimerkiksi teoreettinen, empiirinen (laadullinen tai määrällinen) tai soveltava.

Kategoriat ja palkinnot: Palkintoja jaetaan kahdessa kategoriassa: yliopistosta valmistuneet työt (pro gradut ja diplomityöt) ja ammattikorkeakoulun lopputyöt. Tunnustukseen sisältyy rahapalkinto, joka voidaan jakaa yhden tai useamman palkitun kesken. Palkitut kutsutaan esittelemään työtään vuoden 2024 Pelitutkimuksen päivään.

Aikataulu: Opinnäyte tulee ilmoittaa ehdokkaaksi viimeistään 15.3.2024. Työn asettaa ehdolle ensisijaisesti työn tekijä. Jos työtä ehdottaa esimerkiksi työn ohjaaja, toivomme, että töitä ilmoitetaan yksi oppiainetta tai koulutusohjelmaa kohden.

Ilmoittautuminen: Täytä ilmoittautumiskaavake osoitteessa: https://forms.office.com/e/HQ8rsbkmx1. Raadilla on oikeus hylätä myöhässä tai puutteellisina toimitetut ehdotukset.

Yhteystiedot: Lisätietoja kilpailusta antaa raadin puheenjohtaja, yliopistonlehtori Derek Fewster (derek.fewster@helsinki.fi).

Game Studies Thesis Competition 2024

The search for the best Finnish theses on the topic of games and play is on again! The eleventh annual game studies thesis competition aims to promote the highest quality education and research in Finland in the field of games and play. The competition is organised by The Finnish Society for Game Research in collaboration with Neogames – Hub of the Finnish Game Industry.

Requirements: A thesis related to games or play from any Finnish university or university of applied sciences will be accepted as a submission. The thesis must have been accepted by the university during the calendar year 2023 (1.1.–31.12.2023). In the context of the competition, a thesis refers to a work required for receiving an academic degree – it is not possible to participate in the contest with another type of study project work or any other similar submission. Doctoral dissertations are also excluded from the contest. Submitted thesis must be somehow connected to digital or non-digital games, play or other game-related phenomenon. Subjects of study can be games themselves, playing or making of games, or any other phenomenon which is fundamentally connected to games or play. The approach to the topic of games or play can be, for example, theoretical, empirical (qualitative or quantitative), or applied.

Categories and prizes: Acknowledgements are awarded in two categories: one for universities (master’s theses) and one for universities of applied sciences. The award includes a monetary prize, which can be divided between one or several award winners. Award winners will be called to present their work at the Finnish Game Studies Day 2024.

Schedule: The thesis must be submitted by 15.3.2024. The work should primarily be submitted by its author. If the work is submitted by someone else (for example the supervisor), we hope that only one work is submitted per discipline or degree programme.

Submissions: Fill out the submission form at: https://forms.office.com/e/HQ8rsbkmx1. The board holds the right to dismiss any late or incomplete submissions.

Contact Information: For further information please contact the chair of the evaluation board, University Lecturer Derek Fewster (derek.fewster@helsinki.fi).

Tiedote 13.5.2022

Suomen pelitutkimuksen seura ry on myöntänyt vuoden 2022 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot Samuel Poirier-Poulinille Tampereen yliopistosta sekä Leena Hirvoselle Karelia-ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kunniamaininnat myönnettiin Abhishek Jaiswalille Aalto-yliopistosta ja Mikko Voimalle Tampereen ammattikorkeakoulusta.

“Palkintoraadin puolesta haluan jälleen kerran kiittää kilpailutöiden tekijöitä ja ohjaajia”, toteaa raadin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Marko Siitonen. “Pelialalla tehtävien opinnäytetöiden kirjo on valtava. Töitä lukiessa pääsee vuosi vuodelta yllättymään positiivisesti. Suomalaisissa korkeakouluissa tehtävien opinnäytetöiden joukosta on mahdollista löytää todellisia aarteita, ja mikä parasta, ovat ne yleensä aina verkossa avoimesti saatavilla. Olemme järjestäneet tämän kilpailun yhteistyössä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin kanssa nyt jo kymmenen kertaa. Katsomme toiveikkaina pelialan tulevaisuuteen, ja haluamme tällä kilpailulla omalta osaltamme rohkaista tulevaisuuden tekijöitä tarttumaan ennakkoluulottomasti heille tärkeisiin aiheisiin.”

Samuel Poirier-Poulin voitti yliopistosarjan työllään The Wounds That Never Healed: An Analysis of Videoludic Trauma in Cry of Fear. Tutkimuksessa analysoidaan Cry of Fear -peliä lähilukumenetelmän avulla. Työ yhdistelee kauhun ja trauman tutkimusta kognitiiviseen filmiteoriaan pelitutkimuksen kehyksessä. Työ osoittaa suurta lukeneisuutta, on käsitteellisesti haastava ja erinomaisesti kirjoitettu. Raadin arvion mukaan kirjoittajasta välittyy sellainen näkemys ja varmuus tutkijana, ettei monella vielä maisterivaiheessa vastaavaa ole. Oma aito kiinnostus aiheeseen loistaa läpi – tätä on tehty aidosti sydämellä eikä puolipakolla vääntäen.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/132733. 

Leena Hirvonen voitti AMK-sarjan työllään Unity digitaalisen oppimateriaalin tuottamisen välineenä. Opinnäytetyössä analysoidaan monialustaisen pelimoottori Unityn potentiaalia digitaalisen ja multimodaalisen oppimateriaalin luomisessa musiikin opiskeluun. Työn aihe on erinomaisen ajankohtainen, ja raati näki siinä runsaasti tulevaisuuden potentiaalia. Kyseessä on hyvin taustoitettu, selkeästi rajattu ja huolellisesti raportoitu työ. Lukijan huomioiva esitystapa ansaitsee erityisen kiitoksen – tutkimustekstin ei tarvitse olla koukeroista.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092918130. 

Tänä vuonna palkintoraati päätti myöntää kaksi kunniamainintaa.

Kunniamaininta yliopistosarjassa myönnettiin Abhishek Jaiswalin työlle Less input, more output: Investigating multiple purpose game mechanics. Työllään Jaiswal osallistuu keskusteluun pelimekaniikkojen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Raati arvosti työssä erityisesti sitä, että siinä on uskallettu ottaa riskejä: tällaisen mallin luominen on kenelle hyvänsä haastavaa ja tekijä olisi varmasti päässyt helpommalla nojaamalla pelkästään aikaisempaan tutkimukseen. Työ on tarkasti ja asiantuntevasti kirjoitettu, ja siitä voisikin pienellä jalostamisella muokata arvokkaan lähteen pelialan koulutukseen.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/111870. 

Kunniamaininnan AMK-sarjassa sai Mikko Voima työllään Klondike solitaire solvability. Työssä testataan tekijän ohjelmoimaa prototyyppiä tarkoituksena kehittää uutta laskennallista menetelmää. Aiheen valinnassa on osoitettu rohkeutta, sillä lopputuloksen onnistumisesta ei ole ollut aloittaessa mitään takeita. Työ yhdistelee vankkaa teoreettista osaamista käytännölliseen tekemiseen työnäytteenomaisesti. Raati arvioi, että opinnäyte toimii esimerkiksi työnhaussa tekijänsä käyntikorttina. Se on erinomainen esimerkki korkean tason asiantuntemusta vaativan, luonteeltaan haastavan ongelman ratkomisesta.

Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/501330. 

Pelialan vuosittaiset opinnäytepalkinnot jaettiin kymmenettä kertaa.  Opinnäytekilpailu nostaa vuosittain esiin uusia näkökulmia ja lähestymistapoja pelialalla tehtävään tutkimukseen ja koulutukseen. Palkinnon jakavat yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames Finland. Kilpailuun osallistui 21 korkeatasoista työtä eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Pelialan opinnäytekilpailu 2022

Etsimme vuoden parhaita peli- ja leikkiaiheisia korkeakoulujen lopputöitä! Jo kymmenettä kertaa järjestettävä pelialan opinnäytekilpailu tekee näkyväksi pelien ja leikin parissa tehtävää korkeatasoista suomalaista koulutus- ja tutkimustyötä. Kilpailun järjestää Suomen pelitutkimuksen seura ry. yhteistyössä Suomen pelialan keskuksen Neogamesin kanssa.

Vaatimukset: Kilpailuun hyväksytään suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen peli- ja leikkiaiheiset opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on hyväksytty kalenterivuoden 2021 aikana (1.1.–31.12.2021). Opinnäytteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulun perustutkinnon valmistumiseen liittyvää lopputyötä – kilpailuun ei siis voi osallistua opintoihin muuten liittyvällä projektityöllä tai muulla vastaavalla suorituksella. Myös väitöskirjat on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Opinnäytteen tulee tavalla tai toisella liittyä digitaalisiin tai ei-digitaalisiin peleihin, leikkiin tai pelillisiin ilmiöihin. Tutkimuskohteeksi voivat asettua pelit itsessään, niiden pelaaminen, niiden tekeminen tai jokin muu peleihin tai leikkiin elimellisesti liittyvä ilmiö. Työ voi olla otteeltaan esimerkiksi teoreettinen, empiirinen (laadullinen tai määrällinen) tai soveltava.

Kategoriat ja palkinnot: Palkintoja jaetaan kahdessa kategoriassa: yliopistosta valmistuneet työt (pro gradut ja diplomityöt) ja ammattikorkeakoulun lopputyöt. Tunnustukseen sisältyy rahapalkinto, joka voidaan jakaa yhden tai useamman palkitun kesken. Palkitut kutsutaan esittelemään työtään vuoden 2022 Pelitutkimuksen päivään.

Aikataulu: Opinnäyte tulee ilmoittaa ehdokkaaksi viimeistään 28.2.2022. Työn asettaa ehdolle ensisijaisesti työn tekijä. Jos työtä ehdottaa esimerkiksi työn ohjaaja, toivomme, että töitä ilmoitetaan yksi oppiainetta tai koulutusohjelmaa kohden.

Ilmoittautuminen: Täytä ilmoittautumiskaavake osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/1D58A47F1C51B305. Raadilla on oikeus hylätä myöhässä tai puutteellisina toimitetut ehdotukset.

Yhteystiedot: Lisätietoja kilpailusta antaa raadin puheenjohtaja, apulaisprofessori Marko Siitonen (marko.siitonen [at] jyu.fi).

Game Studies Thesis Competition 2022

The search for the best Finnish theses on the topic of games and play is on again! The tenth annual game studies thesis competition aims to promote the highest quality education and research in Finland in the field of games and play. The competition is organised by The Finnish Society for Game Research in collaboration with Neogames – Hub of the Finnish Game Industry.

Requirements: A thesis related to games or play from any Finnish university or university of applied sciences will be accepted as a submission. The thesis must have been accepted by the university during the calendar year 2021 (1.1.–31.12.2021). In the context of the competition, a thesis refers to a work required for receiving an academic degree – it is not possible to participate in the contest with another type of study project work or any other similar submission. Doctoral dissertations are also excluded from the contest. Submitted thesis must be somehow connected to digital or non-digital games, play or other game-related phenomenon. Subjects of study can be games themselves, playing or making of games, or any other phenomenon which is fundamentally connected to games or play. The approach to the topic of games or play can be, for example, theoretical, empirical (qualitative or quantitative), or applied.

Categories and prizes: Acknowledgements are awarded in two categories: one for universities (master’s theses) and one for universities of applied sciences. The award includes a monetary prize, which can be divided between one or several award winners. Award winners will be called to present their work at the Finnish Game Research day 2022.

Schedule: The thesis must be submitted by 28.2.2022. The work should primarily be submitted by its author. If the work is submitted by someone else (for example the supervisor), we hope that only one work is submitted per discipline or degree program.

Submissions: Fill out the submission form at: https://link.webropolsurveys.com/S/1D58A47F1C51B305. The board holds the right to dismiss any late or incomplete submissions.

Contact Information: For further information please contact the chair of the evaluation board, Associate Professor Marko Siitonen (marko.siitonen [at] jyu.fi).

Tiedote 23.4.2021

Suomen pelitutkimuksen seura ry on myöntänyt vuoden 2021 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot Mikaela Kumlanderille Tampereen yliopistosta sekä Sonja Hämäläiselle Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kunniamaininta myönnettiin Heidi Säynevirralle Helsingin yliopistosta.

“Kilpailuun osallistuneita töitä katsellessa on selvää, että pelit ja pelaaminen tutkimusaiheena kiinnostavat useita tieteenaloja. Menetelmien ja lähestymistapojen kirjo on laaja, mutta haasteeksi nousee sitten toki kentän sirpaleisuus. Kuusijäseninen asiantuntijaraatimme kävikin pitkiä ja polveilevia keskusteluja tämänvuotisten osallistujien tiimoilta. Oli jälleen kerran hienoa nähdä käytännössä, millainen jatkuvasti päivittyvä aarreaitta pelialan koulutuksesta ponnistava tutkimus on. Muistuttaisin myös kaikkia aihepiiristä kiinnostuneita siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että nykyisin opinnäytetöiden saatavuus on täysin eri tasolla kuin aikaisemmin. Uudet tutkimusavaukset ja näkökulmat ovat käytännössä hiiren klikkauksen päässä!”, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja, apulaisprofessori Marko Siitonen.

Mikaela Kumlander voitti yliopistosarjan työllään Lautapelit ja niiden sisällönkuvailu Suomen yleisissä kirjastoissa. Tämä informaatiotutkimuksen alan työ tuottaa ehdotuksen lautapelien sisällönkuvailun malliksi kirjastoille. Tutkimus on lähtökohdiltaan uutta luova ja kunnianhimoinen. Työ on kattava, menetelmällisesti monipuolinen ja huolellisesti toteutettu. Työhön sisältyvä ehdotus peliaineistojen metatiedon asiantuntijaryhmän perustamisesta on kauaskantoinen ja tärkeä – sellainen aloite, jolla on pidemmän aikavälin potentiaalia. Kumlanderin työ tuottaa syötteitä sekä tulevaan tutkimukseen että kirjastoalan käytännön työhön. Raati arvosti erityisesti sekä työn läpi näkyvää intohimoista asennetta tutkimuksen aihetta kohtaan, ja toisaalta sitä tasapainottavaa kriittistä asennetta. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004213484.

Kunniamaininta yliopistosarjassa myönnettiin Heidi Säynevirralle työstä Tää on ainut harrastus, joka mulla enää on!” Digitaalinen pelaaminen etäkoulua käyvien lasten arjessa. Tämä kotitaloustieteen alalle sijoittuva tutkimus pureutuu suoraan vuoden 2020 Korona-ajan arkeen. Raati arvosti erityisesti sitä, että työssä korostuu lasten oma ääni ja toimijuus. Viidennellä luokka-asteella olevien koululaisten haastatteluiden ja pelaajapäiväkirjojen kautta työ pääsee kiinni ajankohtaiseen ja yhteiskunnallisestikin merkittävään aiheeseen. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/324154/saynevirta05112020.pdf.

Sonja Hämäläinen voitti AMK-sarjan työllään Pedagoginen pakopeli kokemuksellisen oppimisen välineenä: Case liikenneturvallisuus. Työ sijoittuu kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaan. Tutkimus on rakennettu osana laajempaa hankekokonaisuutta, ja osoittaa taitoa toimia yhteistyössä monialaisen tiimin kanssa työelämän kontekstissa. Pelinkehitysprosessi on hyvin kuvattu, ja työ tarjoaa käytännöllisen työkalun pedagogisten pakopelien suunnitteluun. Raati arvosti erityisesti kehitysmyönteistä ja kriittistä otetta sekä monipuolisuutta – oppaassa on esimerkiksi otettu esteettömyyden kaltaiset seikat huomioon. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101141258.

Pelialan vuosittaiset opinnäytepalkinnot jaettiin nyt yhdeksännen kerran. Palkinnon jakavat yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames Finland. Pelialan opinnäytetyökilpailun jatkuva suosio osoittaa yleistä peleihin, pelaamiseen ja pelialaan liittyvää tieteellistä ja ammatillista kiinnostusta Suomessa. Kilpailuun osallistui noin kaksikymmentä korkeatasoista työtä eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Suomen pelitutkimuksen seura ry on myöntänyt vuoden 2020 pelialan opinnäytetyökilpailun palkinnot Solip Parkille Aalto-yliopistosta ja Sanna-Kaisa Lamminpäälle Tampereen ammattikorkeakoulusta.

“Pelialan opinnäytetyökilpailuun saapui tänä vuonna yli kolmekymmentä hyvin korkeatasoista työtä kautta Suomen korkeakoulukentän. Kuusijäsenisen asiantuntijaraatimme puolesta voin todeta, että voittajien löytäminen tästä joukosta ei ollut helppoa. Selvää on joka tapauksessa se, että aihevalintojen ja menetelmien monipuolisuus heijastelee pelitutkimuksen ja sitä kautta pelialan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Pelit ja pelaaminen ilmiöinä ovat vakiintuneet osaksi yhteiskuntaamme, ja ne merkitsevät paljon ihmisille. Onkin hienoa, että meillä on alati kasvava tutkija- ja tekijäpolvi, joka pystyy tarkastelemaan peleihin liittyviä ilmiöitä kriittisesti ja samalla uutta luoden”, palkintoraadin puheenjohtaja apulaisprofessori Marko Siitonen toteaa.

Solip Park voitti yliopistosarjan työllään “Display the Gameplay but Playfully: Visual discourse analysis and comic-based research on game museums in Finland and South Korea”. Työ vertailee Suomen pelimuseon ja etelä-korealaisen Nexon-tietokonemuseon tapoja ratkaista niitä haasteita, joita pelikulttuurin ja -historian arkistoimiseen ja esittämiseen liittyy. Tulokset osoittavat, kuinka suuri vaikutus sekä yksittäisillä toimijoilla että maakohtaisella pelikulttuuriin liittyvällä keskustelulla museoiden toimintaan on. Raati arvosti erityisesti työn menetelmällistä kunnianhimoisuutta. Tutkimus yhdistelee visuaalista analyysiä, haastatteluaineistoja sekä sarjakuvailmaisun käyttämistä tutkimuksen välineenä, ja siinä on onnistuneesti osallistettu suurta yleisöä mukaan tutkimusprosessin etenemiseen. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/41382.

Sanna-Kaisa Lamminpää voitti AMK-sarjan työllään “Designing Video Game Characters Based on an Unfamiliar Culture: case Skábma”. Tapaustutkimus analysoi saamelaismytologiaan pohjautuvan videopelin kehitysprosessia erityisesti hahmokehityksen näkökulmasta. Työ tarjoaa mielenkiintoisen ja selkeästi kuvatun näkökulman videopelien suunnitteluprosessiin, ja osallistuu samalla osaltaan ajankohtaiseen keskusteluun siitä, mikä on kulttuurisen sensitiivisyyden ja asiantuntijuuden merkitys pelinkehityksen kaltaisilla luovilla aloilla. Raati arvosti erityisesti tutkimuksen rehellisen kriittistä ja reflektiivistä otetta. Työ on avoimesti saatavilla osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/266135.

Pelialan vuosittaiset opinnäytepalkinnot jaettiin nyt kahdeksannen kerran. Palkinnon jakavat yhteistyössä Suomen pelitutkimuksen seura sekä suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames Finland. Pelialan opinnäytetyökilpailun jatkuva suosio osoittaa yleistä peleihin, pelaamiseen ja pelialaan liittyvän tieteellisen ja ammatillisen kiinnostuksen jatkuvaa kasvua Suomessa. Kilpailuun osallistui yli kolmekymmentä korkeatasoista työtä eri oppiaineista ja tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Vuoden 2019 pelialan opinnäytekilpailun palkinnot myönnettiin Isabella Auralle Jyväskylän yliopistosta ja Selja Tanskaselle Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Lisäksi raati myönsi kunniamaininnat Minna Vasaraiselle Helsingin yliopistosta ja Ville Nikanderille Turun yliopistosta sekä Lauri Kuuselalle Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Isabella Aura voitti yliopistosarjan työllään “”Mä haluun leikkiä jonku kanssa kenellä on Pokémoneja” Digitaaliset pelit lasten sosiaalisissa suhteissa”. Työssä tutkittiin laadullisin menetelmin, havainnoimalla ja haastattelemalla, lasten kokemuksia digitaalisten pelien merkityksestä heidän sosiaalisissa suhteissaan ja sitä, miten pelit näyttäytyvät lasten sosiaalisissa suhteissa. Työn vahvuutena on yhteiskunnallisesti merkittävän, ajankohtaisen ja vaikeasti tutkittavan aiheen ansiokas jäsentäminen ja tutkiminen hyvin valituilla ja toteutetuilla menetelmillä. Työn erityisenä ansiona on lasten äänen tuominen kuuluviin asiassa, jossa useimmin vanhemmat ovat äänessä. Perinteisen pelitutkimuksen kentän ulkopuolelta tulevana työ tuo tuoreen näkökulman suomalaiseen pelitutkimukseen.

Yliopistosarjassa annettiin tänä vuonna kaksi kunniamainintaa. Minna Vasaraisen työ “Hakkerietiikkaa vai tilannetajua? Eettinen sensitiivisyys pelinkehityksessä” tuo filosofiseen pelitutkimukseen uuden näkökulman soveltamalla ja testaamalla muissa työympäristöissä kehitettyä etiikan käsitteistöä pelinkehitykseen. Laadulliseen haastatteluaineistoon nojaten Vasarainen edesauttaa pelinkehityksen eettistä teoriaa ja tuottaa uutta tietoa pelinkehittäjien moraalisesta ajattelusta.

Ville Nikanderin työ “Yllätyslaatikoita, virtuaaliaseita ja uhkapelejä! Counter-Strike: Global Offensive -pelin virtuaaliesineisiin liittyvä uhkapelaaminen ja sen esittäminen YouTubessa” tarttuu menestyksekkäästi ja monimenetelmällisesti ajankohtaiseen sekä monitahoiseen ilmiöön jossa yhdistyy pelitutkimus, ongelmapelaaminen, liiketoiminnan sekä live streaming.

Selja Tanskanen voitti ammattikorkeakoulusarjan työllään “Player immersion in video games: Designing an immersive game project”. Tanskasen työ rakentuu vahvasti Gordon Callejan kiistellylle immersiomallille, mutta soveltaa sitä kattavasti ja oivaltavasti. Tekijä myös hyödyntää taidokkaasti mainiota kyselyaineistoaan kehittämistyönsä pohjana, ja on luonut kiinnostavan projektin sen avulla

Kunniamaininnan ammattikorkeakoulusarjassa saanut Lauri Kuuselan työ “Yhteisöpedagogi, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Avoin ja matalan kynnyksen esports -toiminta. Toimintamalli Turku Game Academylle” kuvaa arvokasta yhteisöprojektia ja sen kirjoittaja on tehnyt erinomaista työstä osallistavassa datankeruussaan, jonka pohjalta esports-toiminnan suunnittelutyö toteutettiin.